Analyysi artikkelista: Suomi vastasi Donald Trumpin ”uskollisuuskyselyyn” – Ylen tietojen mukaan vastauksessa ei mielistellä Yhdysvaltoja
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii rauhoittamaan lukijaa Yhdysvaltojen epätavanomaisen kyselyn edessä. Se rakentaa kuvaa Suomesta, joka ei taivu mielistelyyn vaan nojaa omiin vakiintuneisiin linjauksiinsa, samalla kun se viestii Yhdysvaltojen suuntaan Suomen olevan mallioppilas puolustusmenoissa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäistä ja rajoittuu Suomen toiminnan korostamiseen 'faktapohjaisena' ja 'ei-mielistelevänä'.
Artikkeli raportoi viranomaistiedon pohjalta ja pyrkii välittämään kuvan hallitusta ja virkakoneistosta, joka toimii vakiintuneiden linjausten mukaisesti. Ideologista suuntaa ei ole, ja vahtikoira-asetelma on neutraali.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen hallinnon johdonmukaisuus
- Suomen Nato-sitoutuminen
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miten muut Nato-maat vastasivat kyselyyn. — Lukija ei saa vertailukohtaa sille, onko Suomen vastaus poikkeuksellinen vai linjassa muiden kanssa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Korostetaan Suomen faktapohjaista ja vakiintunutta linjaa.
Termi 'uskollisuuskysely' luo jännitteen, vaikka artikkeli itse purkaa sen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee lukijan ymmärrystä tilanteen epätavanomaisuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa korostetaan vastauksen faktapohjaisuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'uskollisuuskysely'-sitaattia herättämään huomiota.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtumien kulkua neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, raportoi diplomaattisesta prosessista.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä, artikkeli keskittyy viranomaistoimintaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolustusministeri Antti Häkkästä ei tavoitettu kommentoimaan, mutta hänen aiemmat lausuntonsa on tuotu esiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (ministeri Häkkänen ei tavoitettavissa).
6 Omaperäisyys
Artikkeli tuo uutta tietoa Suomen vastauksen luonteesta, vaikka aihe on kansainvälisesti uutisoitu.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii rauhoittamaan lukijaa Yhdysvaltojen epätavanomaisen kyselyn edessä. Se rakentaa kuvaa Suomesta, joka ei taivu mielistelyyn vaan nojaa omiin vakiintuneisiin linjauksiinsa, samalla kun se viestii Yhdysvaltojen suuntaan Suomen olevan mallioppilas puolustusmenoissa.
Herää kysymys, onko artikkelin korostama 'faktapohjaisuus' ja 'ei mielistely' tarkoitettu viestiksi myös kotimaiselle yleisölle, jotta Nato-suhteen mahdollinen epävarmuus ei näyttäisi alistumiselta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee puolustusmenojen tason, mikä on tarkistettavissa virallisista Nato-tilastoista.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen puolustusmenot suhteessa BKT:hen
Suositellut lähteet
- Nato
- Puolustusministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →