Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Viimeinenkin siviili pakeni libanonilaisesta kylästä – IS tavoitti hänet haastatteluun

Ilta-Sanomat Uutinen 1.6.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
63
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy Etelä-Libanonin siviilien kokemuksiin ja heidän näkemykseensä Israelin sotatoimista. Vaikka Israelin perustelut mainitaan, jutun painopiste on vahvasti siviilien kärsimyksessä, tuhoutuneessa elinympäristössä ja turhautumisessa kansainvälisen yhteisön toimintaan.

Uutinen Ilta-Sanomat Jouko Juonala · 1.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee sotaa siviilien kokemusten kautta, mikä on inhimillinen ja empaattinen lähestymistapa.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti painottunut siviilien näkökulmaan. Vaikka se raportoi Israelin perustelut, jutun tunteellinen lataus ja lähteiden valinta ohjaavat lukijaa myötätuntoon haastateltavia kohtaan. Tämä on tyypillistä reportaasille, mutta tekee siitä yksipuolisen konfliktin kokonaiskuvan kannalta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan keskittyy humanitaariseen raportointiin. Vaikka Israelin toimintaa kritisoidaan voimakkaasti haastateltavien toimesta, kyseessä on sotaa käyvän osapuolen suora kokemus, ei kirjoittajan ideologinen kannanotto. Tasapainoa haetaan mainitsemalla Israelin viralliset perustelut.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Siviilien kärsimys
  • Israelin sotatoimien tuhoisuus
  • Suomalaisten rauhanturvaajien ystävällisyys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hizbollahin rooli ja toiminta alueella jäävät hyvin vähäisiksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi alue on sotatoimialuetta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Tunteellinen sitaatti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Huoli
Suru / myötätunto

Siviilien uupumus ja kodin menettäminen herättävät myötätuntoa.

Huoli

Sodan jatkuminen ja epävarmuus tulevaisuudesta luovat huolta.

Tunteellinen sitaatti

Haastateltavien suorat kuvaukset sydänsuruista ja uupumuksesta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kylän tuhoutumisen ja paon kuvaaminen luo vahvan tunnelman.

Tunteisiin vetoaminen on artikkelin genren mukaista reportaasia, jossa siviilien kokemukset ovat keskiössä. Se ei tunnu manipuloivalta, vaan välittää sodan inhimillistä hintaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 46

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä: "Viimeinenkin siviili pakeni..." ja juttu kertoo tästä paosta.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun keskeistä haastattelua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali raportointi tapahtumasta: "Viimeinenkin siviili pakeni libanonilaisesta kylästä – IS tavoitti hänet haastatteluun".

Kärjistys: 46/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vastakkainasettelu on selkeä (siviilit vs. Israel), mutta se nousee haastateltavien kokemuksista, ei kirjoittajan kielenkäytöstä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; kyse on sodan osapuolten välisestä konfliktista, ei kansa-eliitti-asetelmasta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Israel on kritiikin kohteena, mutta heidän edustajiaan ei ole haastateltu suoraan, vaan heidän perustelunsa on referoitu.

5 JSN-arvio 63/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

63
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys välittää siviilien kokemukset totuudenmukaisesti.
  • JO 11: Mielipiteet ja siviilien kokemukset on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 10: Lähteet on mainittu ja haastateltavat on tavoitettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Israelin virallista ääntä ei ole kuultu laajasti, vaikka se on kritiikin kohteena.
  • JO 21: Vaikka kyseessä on sota-alue, Israelin näkökulman puuttuminen tekee jutusta yksipuolisen.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Haastattelut tuovat uutta, paikallista tietoa, mutta aihepiiri on uutisvirrassa toistuva.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee siviiliväestön inhimillistä kärsimystä korostavaa näkökulmaa, antaen äänen sodan jalkoihin jääneille libanonilaisille.
Pelissä Siviilien oikeus turvalliseen elinympäristöön vs. Israelin turvallisuusintressit Hizbollahia vastaan. Juttu käsittelee pääosin siviilien näkökulmaa, jättäen Israelin sotilaalliset perustelut ja Hizbollahin toiminnan roolin taustalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että siviilien kokemukset ja havainnot ovat ensisijainen tapa ymmärtää alueen tilannetta. ”Noureddine kertoo, ettei hän ole nähnyt kylässään Hizbollahia.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Israelin sotatoimien vastuu korostetaan aktiivisena, kun taas Hizbollahin rooli alueella jää epäselväksi tai siviilien havaintojen varaan. ”Israelin asevoimat ampuu kaikkea liikkuvaa ja tuhoaa asuintaloja”
Kuka saa äänen Jutussa annetaan ääni kolmelle libanonilaiselle siviilille, mutta Israelin virallinen ääni rajoittuu lyhyeen referointiin heidän perusteluistaan. ”Israelin hallitus ja puolustusvoimat (IDF) perustelevat Etelä-Libanonin kylien tuhoamista sillä, että alueella on Hizbollahin aseita ja taistelijoita.”
Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli

Artikkeli keskittyy Etelä-Libanonin siviilien kokemuksiin ja heidän näkemykseensä Israelin sotatoimista. Vaikka Israelin perustelut mainitaan, jutun painopiste on vahvasti siviilien kärsimyksessä, tuhoutuneessa elinympäristössä ja turhautumisessa kansainvälisen yhteisön toimintaan. Lukijalle välittyy kuva Israelin toiminnasta suhteettomana ja siviilien elämän tuhoavana voimana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi suomalaisten rauhanturvaajien roolia ja heidän saamaansa kiitosta korostetaan toistuvasti haastatteluissa – se saattaa toimia inhimillisenä ankkurina suomalaiselle lukijalle, joka voi kokea etäisen konfliktin läheisempänä suomalaisen läsnäolon kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hizbollah laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jouko Juonala muut analyysit →
Hizbollah Libanon Ulkomaat Wafik Noureddine Mika Jääskeläinen Israel Unifil
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Israelin ja Hizbollahin sota Libanonissa [...795 sanaa...] hyväksy. Sitä ei voi hyväksyä.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →