Analyysi artikkelista: Keskustan Kemppi vaatii Suomeen uutta varuskuntaa: ”Tilanne on muuttunut”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small65
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin keskustan vaatimuksen sukupuolineutraalista palvelusvelvollisuudesta ja varuskuntien uudelleenarvioinnista. Lukijalle välittyy kuva turvallisuusympäristön muutoksesta, joka tekee aiemmista lakkautuspäätöksistä vanhentuneita, vaikka artikkelissa ei haastatella puolustusvoimien edustajia tai hallituksen edustajia arvioimaan ehdotusten realistisuutta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen, koska se antaa äänen vain yhdelle poliittiselle toimijalle. Vaikka sävy on asiallinen, vastapuolen tai puolueettoman asiantuntijan puuttuminen tekee jutusta keskustapuolueen näkökulmaa korostavan.
Artikkeli raportoi poliittisen avauksen ilman, että se ottaa kantaa ideologiseen suuntaan. Vaikka se kritisoi aiempaa hallitusta, se tekee sen vahtikoira-asetelmasta, ei ideologisesta syystä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Keskustan näkemys varuskuntien lakkautusten virheellisyydestä
- Sukupuolineutraalin palvelusvelvollisuuden välttämättömyys
Kritisoidut tahot
- Jyrki Kataisen hallitus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Puolustusvoimien tai hallituksen näkemys ehdotusten tarpeellisuudesta tai kustannuksista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, onko uuden varuskunnan perustaminen realistista tai välttämätöntä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli maanpuolustuksen riittävyydestä ja reservin koosta.
Turvallisuusympäristön muutosta käytetään perusteena radikaaleille muutoksille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, mikä on tyypillistä tällaisille poliittisille avauksille.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliitikon vaatimusta ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei ole polarisoiva, vaikka se nostaakin esiin poliittisia erimielisyyksiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Sisältää vähäisiä elementtejä, joissa viitataan kansallisiin turvallisuustalkoisiin, mutta ei ole varsinaisesti populistinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jyrki Kataisen hallituksen edustajia tai muita päätöksentekijöitä ei ole kuultu koskien varuskuntien lakkauttamista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan sitaattien avulla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä kritiikin kohteena olevaa aiempaa hallituspolitiikkaa ei kommentoida.
- JO 21: Kritiikin kohteena olevien tahojen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti poliitikon tiedotteeseen, eikä sisällä omaa taustatutkimusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin keskustan vaatimuksen sukupuolineutraalista palvelusvelvollisuudesta ja varuskuntien uudelleenarvioinnista. Lukijalle välittyy kuva turvallisuusympäristön muutoksesta, joka tekee aiemmista lakkautuspäätöksistä vanhentuneita, vaikka artikkelissa ei haastatella puolustusvoimien edustajia tai hallituksen edustajia arvioimaan ehdotusten realistisuutta.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan Kataisen hallituksen päätöksiin, vaikka puolustuspolitiikka on ollut jatkuvassa muutoksessa usean hallituksen aikana; tämä valinta korostaa opposition mahdollisuutta kritisoida aiempia hallitusratkaisuja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- Mistral Small50
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli viittaa reservin tavoitekokoihin ja varuskuntien lakkauttamisiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi relevanttia.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Puolustusvoimien reservin koko
- Varuskuntien lakkauttamisen vaikutukset
Suositellut lähteet
- Puolustusministeriö
- Puolustusvoimat
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →