← Etusivu

Analyysi artikkelista: Antisemitismin nousu huolettaa Suomessakin: ”En ole pitänyt melua siitä, että olen juutalainen”

Yle Uutinen 15.12.2025
Pisteet
51
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
54
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini54
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli linkittää maailmalla tapahtuneen terrori-iskun suoraan Suomen sisäiseen ilmapiiriin ja nostaa esiin juutalaisyhteisön kokeman turvattomuuden. Lukijalle välittyy kuva, jossa Israel-vastaisuus nähdään suorana uhkana juutalaisten turvallisuudelle, ja seurakunnan turvatoimien korostaminen vahvistaa mielikuvaa kiristyvästä tilanteesta myös Suomessa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia juutalaisyhteisön jäsenten henkilökohtaisten kokemusten ja turvallisuudentunteen kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa äänen vain juutalaisyhteisön edustajille, mikä tekee siitä yksipuolisen. Vaikka aihe on herkkä, vastakkaisia näkökulmia tai laajempaa yhteiskunnallista kontekstia ei esitetä, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuusuhkaa ja vähemmistön kokemaa huolta, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka kehys on yksipuolinen, se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Juutalaisyhteisön kokema turvattomuus
  • Israel-vastaisuuden ja antisemitismin yhteys

Kritisoidut tahot

  • Israel-vastaiset mielenosoittajat
  • S-ryhmä

Puolustetut tahot

  • Suomen juutalaisyhteisö

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Israel-vastaisuuden kritiikille ei anneta vastapuolen ääntä. — Lukija saa vain yhden näkökulman monimutkaiseen poliittiseen kysymykseen.
  • Tausta S-ryhmän päätöksen taustoja ei avata. — Lukija ei ymmärrä päätöksen perusteita, jolloin se näyttäytyy vain antisemitisminä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto
Huoli

Juutalaisyhteisön huoli turvallisuudesta ja iskujen pelko.

Suru / myötätunto

Myötätunto terrori-iskun uhreja kohtaan.

Tunteellinen sitaatti

Käytetään henkilökohtaisia sitaatteja korostamaan pelkoa.

Konflikti- tai kriisikehys

Isku asetetaan osaksi laajempaa antisemitismin nousua.

Tunteisiin vetoaminen on ymmärrettävää terrori-iskun kontekstissa, mutta se vahvistaa jutun yksipuolista kehystä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää tunteisiin vetoavaa lainausta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana antisemitismi lataa otsikon vakavaksi ja uhkaavaksi.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua juutalaisyhteisön ja Israel-vastaisuuden välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — S-ryhmää kritisoidaan, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 54/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

54
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys välittää yhteisön kokemaa huolta totuudenmukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun S-ryhmän päätöstä kritisoidaan ilman vastapuolen ääntä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportti.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee juutalaisyhteisöä ja sen turvallisuustarpeita: nostamalla esiin antisemitismin ja turvallisuusuhkien yhteyden, artikkeli antaa äänen yhteisön huolelle ja korostaa tarvetta yhteiskunnalliselle heräämiselle.
Pelissä Juutalaisyhteisön turvallisuus vs. Israelin politiikan arvostelun vapaus. Juttu käsittelee vain edellistä, painottaen turvallisuusuhkaa ja antisemitismin nousua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Israel-vastaisuus kääntyy väistämättä juutalaisvastaisuudeksi, eikä tätä syy-seuraussuhdetta kyseenalaisteta. ”On naiivia ajatella, että Israel-vastaisuus ei ihmisten mielissä kääntyisi juutalaisvastaisuudeksi”
Kuka saa äänen Äänessä ovat juutalaisyhteisön edustajat, joiden kokemukset ja huolet hallitsevat artikkelin narratiivia. ”Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Chaya Votkin”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Artikkeli linkittää maailmalla tapahtuneen terrori-iskun suoraan Suomen sisäiseen ilmapiiriin ja nostaa esiin juutalaisyhteisön kokeman turvattomuuden. Lukijalle välittyy kuva, jossa Israel-vastaisuus nähdään suorana uhkana juutalaisten turvallisuudelle, ja seurakunnan turvatoimien korostaminen vahvistaa mielikuvaa kiristyvästä tilanteesta myös Suomessa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää S-ryhmän tuotepäätöksen suoraan antisemitismin nousuun ilman, että kaupparyhmän omia perusteluja tai laajempaa kontekstia avataan, mikä vahvistaa jutun valittua turvallisuusuhka-kehystä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sanojen kuten 'pahuus' ja 'antisemitismi' käyttö lataa tunnelmaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Australia laajempi kuva Katso kirjoittajan Jussi Mankkinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • terrori-iskut
  • Helsingin juutalainen seurakunta
  • Suomen juutalaiset
  • antisemitismi
  • rabbi
  • Helsinki
  • Uusimaa
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suomen Chabadin hanukkajuhlassa on muistettu [...567 sanaa...] sitä kohtaan, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →