Analyysi artikkelista: Unto Hämäläisen kolumni: Perussuomalaiset repesivät – miten revenneille puolueille lopulta käy?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kolumni käyttää historiallisia esimerkkejä luodakseen deterministisen ennusteen perussuomalaisten tulevaisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen sisäiset riidat ja jakautuminen ovat poliittinen itsemurha, ja kirjoittaja asettuu historiallisen kokemuksen tuomalla auktoriteetilla ennustamaan uuden ryhmän ja emopuolueen vaalitappiota.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on genren mukaista. Kirjoittaja valitsee historiallisia esimerkkejä tukeakseen ennustettaan, mikä on tyypillistä analyyttiselle kolumnille.
Kirjoittaja tarkastelee poliittista historiaa analyyttisesti. Vaikka ennuste on pessimistinen hajoamisen osapuolille, se perustuu historiallisiin havaintoihin eikä selkeään ideologiseen puolueellisuuteen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Puolueiden hajoaminen johtaa vaalitappioon.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja vetoaa historiallisiin faktoihin ja realiteetteihin.
Käytetään menneitä puoluehajoamisia ennusteen pohjana.
Tunnevetoaminen on vähäistä; kirjoittaja pyrkii asialliseen, joskin deterministiseen analyysiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta sisältää pienen jännite-elementin kysymyksellä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa kolumnin aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai demonisointia.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käsittelee puolueiden sisäistä dynamiikkaa eikä käytä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman arvionsa historiasta.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihe on perinteinen poliittinen analyysi, mutta historiallinen katsaus tuo siihen syvyyttä.
6 Rivien välistä
Kolumni käyttää historiallisia esimerkkejä luodakseen deterministisen ennusteen perussuomalaisten tulevaisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen sisäiset riidat ja jakautuminen ovat poliittinen itsemurha, ja kirjoittaja asettuu historiallisen kokemuksen tuomalla auktoriteetilla ennustamaan uuden ryhmän ja emopuolueen vaalitappiota.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee juuri nämä historialliset esimerkit, jotka kaikki päättyivät tappioon, sivuuttaen mahdolliset poikkeavat skenaariot. Tämä voi viitata pyrkimykseen vahvistaa narratiivia hajoamisen tuhoisuudesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini64
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli viittaa vaalituloksiin, mutta kyseessä on kolumni, ei tilastollinen tutkimus.
Hyödylliset tilastoaiheet
- puolueiden vaalimenestys 1950-1990
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →