Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomeen tuotu laittomasti afrikkalaisia – asialla kansainvälinen rikollisjärjestö

Yle Uutinen 3.11.2017
Pisteet
78
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini32
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kuvaa Suomesta kansainvälisen rikollisuuden kohteena ja korostaa viranomaisten onnistumista tutkinnassa. Lukijalle välittyy huoli hallitsemattomasta maahantulosta ja kadonneista henkilöistä, vaikka varsinainen turvapaikkaprosessi tai ihmisten kohtalo jäävät taustalle.

Uutinen Yle · 3.11.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa lähes täysin rajavartioston tutkinnanjohtajan antamiin tietoihin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen viranomaisraportointi. Vinouma on matala, mutta painottuu vahvasti viranomaisen ääneen ilman muiden osapuolten näkökulmia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistutkinnasta asiallisesti ilman ideologista kehystystä. Se noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita rikollisuuden paljastamisessa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma
  • Rikollisuuden torjunta

Kritisoidut tahot

  • Kansainvälinen rikollisliiga

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus ilmiöstä puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi kyseinen reitti on muodostunut tai miten se kytkeytyy laajempaan turvapaikkapoliittiseen tilanteeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yhden lähteen dominanssi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli laittomasta maahantulosta ja kadonneista henkilöistä.

Konflikti- tai kriisikehys

Rikollisliiga vs. viranomaiset -asetelma.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aiheeseen, eli rikollisuuden torjuntaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko käyttää asiallista kieltä kuvaamaan rikostutkintaa.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on rikostutkinnan raportointi.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; artikkeli keskittyy viranomaistyöhön.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Epäiltyä on mainittu, mutta hänellä ei ole ääntä artikkelissa, mikä on tyypillistä esitutkintavaiheen uutisoinnissa.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiperusteinen raportointi.
  • JO 7: Selkeä attribuutio viranomaislähteelle.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja attribuutiot ovat selkeitä.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen (epäillyn tai rikollisliigan edustajan) ääni puuttuu, vaikka se on ymmärrettävää rikostutkinnan ollessa kesken.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia viranomaistiedotteesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee viranomaisten (Rajavartiolaitos) tiedotustarvetta, korostaen viranomaisten tehokkuutta rikollisuuden paljastamisessa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maahantulon järjestäminen on yksiselitteisesti rikollinen toiminta, jota tulee torjua. ”laittoman maahantulon järjestämistä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Rikollisorganisaation toimijoiden vastuu korostetaan, mutta yksittäisten maahantulijoiden toimijuus jää passiiviseksi kohteeksi. ”Asiakas saatiin Venäjälle järjestämällä hänelle esimerkiksi opiskelupaikka”
Kuka saa äänen Viranomainen (tutkinnanjohtaja) on ainoa ääni, joka tulkitsee tapahtumia. ”kertoo tutkinnanjohtaja Timo Häkkinen”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi kuvaa Suomesta kansainvälisen rikollisuuden kohteena ja korostaa viranomaisten onnistumista tutkinnassa. Lukijalle välittyy huoli hallitsemattomasta maahantulosta ja kadonneista henkilöistä, vaikka varsinainen turvapaikkaprosessi tai ihmisten kohtalo jäävät taustalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin huumausainerikos maahantulon järjestämisen yhteydessä; se vahvistaa rikollisorganisaation vaarallisuuden mielikuvaa, vaikka se on erillinen rikosnimike.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 56/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini41

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
56/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee lukuja (160 ihmistä, 15 Suomeen), mutta ne ovat osa rikostutkinnan yksittäistapausta, eivät yleistä tilastotietoa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • laittoman maahantulon tilastot 2015-2017

Suositellut lähteet

  • Rajavartiolaitos
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Schengen-alue laajempi kuva →
Schengen-alue Kaakkois-Suomen rajavartiosto Suomi Rikos Venäjä Timo Häkkinen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • järjestäytynyt rikollisuus
  • kotimaa
  • rajavartiostot
  • Schengen-alue
  • Suomi
  • poliisitutkinta
  • Rajavartiolaitos
  • rajavalvonta

Tiedot tästä analyysistä

Kansainvälinen rikollisliiga on tuonut Suomeen [...354 sanaa...] Matkoja oli tehty kaikkiaan seitsemän.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →