Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Kirkollisveron kerääminen pois valtiolta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini55
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja käyttää kirkon rahoitusta välineenä argumentoidakseen valtion verotuksen keventämisen puolesta. Lukijalle välittyy kuva, että kirkollisveron poistaminen olisi rinnastettavissa ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden muutoksiin, mikä normalisoi ajatusta kirkon rahoituksen siirtämisestä yksityiseksi jäsenmaksuksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKirjoitus on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on odotettua. Se kehystää kirkollisveron poistamisen yksipuolisesti veronkevennykseksi ilman vastakkaisia näkökulmia.
Kirjoittaja ajaa verotuksen keventämistä ja valtion roolin pienentämistä kirkon rahoituksessa, mikä edustaa oikeistolaista talouspoliittista ajattelua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kirkollisveron poistaminen valtion veronkannosta
- Verotuksen keventäminen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kirkollisveron poistamisen vaikutukset kirkon palvelukykyyn ja yhteiskunnallisiin tehtäviin puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa muutoksen seurauksista kirkon toiminnalle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja vetoaa taloudelliseen järkeen ja yksilönvapauteen.
Kirjoittaja korostaa kansalaisten käteen jäävää rahaa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja tyypillistä mielipidekirjoitukselle.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kirjoittajan kannan.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa aiheen ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoitus ei sisällä merkittävää vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoitus ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja esittää oman kantansa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista kirjoittajan omaksi kannaksi.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia näkökulmia ei ole kuultu, mikä on tyypillistä mielipidekirjoitukselle.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva keskustelunaihe kirkon ja valtion suhteesta.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja käyttää kirkon rahoitusta välineenä argumentoidakseen valtion verotuksen keventämisen puolesta. Lukijalle välittyy kuva, että kirkollisveron poistaminen olisi rinnastettavissa ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden muutoksiin, mikä normalisoi ajatusta kirkon rahoituksen siirtämisestä yksityiseksi jäsenmaksuksi.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →