Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tapasimme Suomen juutalaisia – nyt he puhuvat suoraan kohtaamastaan juutalaisvihasta

Yle Uutinen 7.6.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen suomalaisille juutalaisille, jotka kokevat antisemitismin normalisoituneen Gazan sodan myötä. Vaikka juttu käsittelee ilmiötä monipuolisesti, se jättää lukijalle vahvan tunteen siitä, että julkinen keskustelu on muuttunut juutalaisille turvattomaksi ja että heidät pakotetaan kollektiiviseen vastuuseen Israelin valtion toimista.

Uutinen Yle · 7.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta yksilöiden kokemusten kautta, mikä tekee ilmiöstä ymmärrettävän.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja antaa äänen vähemmistölle. Vinouma on hyvin lievä, rajoittuen siihen, että se keskittyy nimenomaan juutalaisten kokemuksiin, mikä on artikkelin genren mukaista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu poliittisesti kummallekaan puolelle, vaan raportoi vähemmistön kokemasta paineesta. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pikemminkin myötätuntoon vähemmistöä kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Juutalaisten kokema turvattomuus
  • Antisemitismin uudet muodot poliittisessa keskustelussa

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Suomen juutalaiset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus antisemitismin juurista Suomessa jää ohueksi. — Lukija saisi paremman kuvan siitä, onko kyseessä uusi ilmiö vai vanhan ilmiön uusi muoto.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto
Huoli

Haastateltavien huoli omasta ja lastensa turvallisuudesta.

Suru / myötätunto

Lukijaa pyritään herättämään myötätuntoon haastateltavien kokemaa syrjintää kohtaan.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäiset kokemukset, kuten metroasemalla tapahtunut nimittely, elävöittävät ilmiötä.

Tunteellinen sitaatti

Haastateltavien suorat sitaatit tuovat inhimillistä painoarvoa aiheelle.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee ihmisten kokemaa turvattomuutta ja syrjintää.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun sisältöä, mutta käyttää 'nyt he puhuvat suoraan' -rakennetta luomaan jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja neutraali, vaikka aihepiiri on latautunut.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli tunnistaa yhteiskunnallisen polarisaation, mutta ei itse edistä sitä.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on haastattelupohjainen raportti vähemmistön kokemuksista, ei syytöskirjoitus tiettyä tahoa kohtaan, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu faktoista.
  • JO 7: Haastateltavien kokemukset on raportoitu totuudenmukaisesti.
  • JO 23: Ihmisarvoa kunnioitetaan ja haastateltavien turvallisuus huomioidaan nimien suojauksella.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta haastattelut tuovat tuoretta näkökulmaa nykyhetkeen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee juutalaisvähemmistöä nostamalla esiin heidän turvallisuudentunteensa heikkenemisen ja antisemitismin arkipäiväistymisen, mikä lisää yhteiskunnallista ymmärrystä vähemmistön kokemasta paineesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että antisemitismi on todellinen ja kasvava ongelma Suomessa, eikä kyseenalaista haastateltavien kokemusten yleistettävyyttä. ”Antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta kohtaa nyt entistä useammin, Ylen haastattelemat juutalaiset sanovat.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuu antisemitismin lisääntymisestä kohdistetaan epämääräisesti sosiaaliseen mediaan ja poliittiseen retoriikkaan, jolloin yksittäisten toimijoiden vastuu hämärtyy. ”Juutalaisvastaisia juttuja, kuten yleistyksiä ja salaliittoteorioita, kiertää nyt erityisesti sosiaalisessa mediassa.”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen laajasti eri ikäisille ja taustaisille juutalaisille, mikä luo moniäänisen kuvan yhteisön sisällä. ”Yle haastatteli kahtatoista juutalaista.”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Artikkeli antaa äänen suomalaisille juutalaisille, jotka kokevat antisemitismin normalisoituneen Gazan sodan myötä. Vaikka juttu käsittelee ilmiötä monipuolisesti, se jättää lukijalle vahvan tunteen siitä, että julkinen keskustelu on muuttunut juutalaisille turvattomaksi ja että heidät pakotetaan kollektiiviseen vastuuseen Israelin valtion toimista.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli välttää suoraa syyllistämistä, mutta valitut haastateltavat ja heidän kokemuksensa vasemmistolaisesta antisemitismistä ohjaavat lukijaa kriittisyyteen tiettyjä poliittisia suuntauksia kohtaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kornél Salamon laajempi kuva →
Kornél Salamon Daniel Weintraub Ruben Stiller Israel Gaza Mercédesz Czimbalmos Siiri Levi kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • vähemmistöt
  • antisemitismi
  • Suomen juutalaiset
  • juutalaiset
  • Israel
  • Gazan sota
  • Hamasin hyökkäys Israeliin 2023
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Juutalaiset alkoivat piilottaa taustaansa, kun [...923 sanaa...] uskonnon opettaja Daniel Weintraub sanoo.

Sisältö haettu
10.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →