Analyysi artikkelista: Mitä on tapahtunut Puolustusvoimissa? Ammattisotilaat uupuvat työtaakan alle, paljastaa Ylen selvitys
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin Puolustusvoimien henkilöstön uupumuksen, mutta kehystää sen ensisijaisesti resurssipulaksi ja vanhentuneen työaikalain seuraukseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Puolustusvoimien johto vähättelee ongelman laajuutta, kun taas ammattiliitot vaativat nopeita poliittisia ratkaisuja ja henkilöstölisäyksiä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli antaa huomattavasti enemmän tilaa ammattiliittojen kritiikille ja vaatimuksille kuin Puolustusvoimien johdon vastineelle. Vaikka vastapuoli on kuultu, artikkelin kehys on rakennettu järjestöjen argumenttien ympärille.
Artikkeli käsittelee työelämän ja hallinnon kysymyksiä, eikä sillä ole selvää ideologista vasemmisto-oikeisto-suuntaa. Kyseessä on vahtikoirajournalismi, joka nostaa esiin henkilöstön hyvinvointiin liittyvän epäkohdan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ammattiliittojen näkemys resurssivajeesta
- Yksittäisen sotilaan kokemus uupumuksesta
Puolustetut tahot
- Ammattisotilaat
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi vertailu muiden valtion virastojen työuupumustilanteeseen puuttuu. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, onko Puolustusvoimien tilanne poikkeuksellinen vai yleinen ilmiö julkisella sektorilla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli sotilaiden jaksamisesta ja Puolustusvoimien toimintakyvystä.
Asiallinen kuvaus työelämän haasteista ja resurssien riittävyydestä.
Jani Pekkisen henkilökohtainen tarina toimii esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä.
Järjestöjen vaatimukset vs. Puolustusvoimien johdon näkemys tilanteesta.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska se inhimillistää tilastollisen keskustelun työuupumuksesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva, vaan käsittelee työelämän haasteita asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy lievää kansa-eliitti-asetelmaa (liitot vs. päättäjät/johto), mutta kirjoittajan ääni pysyy neutraalina.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääesikunnan edustaja Marko Hirsimäki on saanut laajan puheenvuoron ja mahdollisuuden kommentoida tilannetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen selvittämällä laajasti eri lähteitä.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu selkeästi.
Heikkoudet
- JO 21: Vaikka Puolustusvoimien johtoa on kuultu, järjestöjen argumentit dominoivat artikkelin rakennetta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu omaan selvitykseen ja haastatteluihin, mikä tuo uutta tietoa aiheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin Puolustusvoimien henkilöstön uupumuksen, mutta kehystää sen ensisijaisesti resurssipulaksi ja vanhentuneen työaikalain seuraukseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Puolustusvoimien johto vähättelee ongelman laajuutta, kun taas ammattiliitot vaativat nopeita poliittisia ratkaisuja ja henkilöstölisäyksiä.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti ammattiliittojen vaatimuksiin resurssien lisäämisestä, vaikka samalla todetaan, että henkilöstömäärää on jo lisätty ja kasvu jatkuu – tämä voi viitata järjestöjen aktiiviseen rooliin aiheen nostamisessa julkisuuteen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli nojaa osittain tilastoihin, joiden tulkinta on keskeistä väitteiden arvioimiseksi.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Puolustusvoimien sairauspoissaolot
- työkykykeskustelujen määrä
Suositellut lähteet
- Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätökset
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →