Yle

← Etusivu

Analyysi artikkelista: Amerikkalaisprofessori tuli Suomeen tutkimusmatkalle, mutta Kansallisarkistosta tilattu aineisto ei ollutkaan saatavilla

Yle Uutinen 5.6.2026

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tuo esiin Kansallisarkiston remontin aiheuttamat käytännön vaikeudet tutkijoille, mutta samalla se antaa tutkijalle tilaa kytkeä yksittäinen virhe laajempaan keskusteluun arkistojen resurssien leikkauksista. Lukijalle välittyy kuva hallinnollisesta epäonnistumisesta, joka vaikeuttaa tieteellistä työtä, vaikka arkisto pyrkiikin selittämään tilannetta inhimillisellä virheellä.

Uutinen Yle Heidi Sullström · 5.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta tutkijan kokemuksen kautta.

/100

Vähäinen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta antaa tutkijalle mahdollisuuden esittää laajempaa kritiikkiä arkistolaitoksen tilasta, mikä painottaa tutkijan kokemusta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli antaa tilaa sekä tutkijan kritiikille että arkiston selitykselle. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pysyy neutraalina.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Tutkijan näkemys arkistopalveluiden heikentymisestä.

Kritisoidut tahot

Kansallisarkisto

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli

Turhautuminen / pettymys

Tutkijan kokema turhautuminen aineiston puuttumisesta.

Huoli

Huoli tutkimustyön vaikeutumisesta ja arkistojen tulevaisuudesta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäisen tutkijan kokemus toimii esimerkkinä laajemmasta ongelmasta.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se kuvaa tutkijan kokemaa haittaa ja huolta ammatillisesta työstä.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumien kulun neutraalisti.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kansallisarkiston ylitarkastaja Elina Pesonen on haastateltu ja hän selittää tilanteen.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
JO 21: Arkiston edustajaa on kuultu.
JO 21: Vastapuoli on saanut vastata.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100

50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen uutisraportti yksittäisestä ongelmatilanteesta.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee tutkijayhteisöä ja Kansallisarkiston asiakkaita nostamalla esiin arkistopalveluiden saatavuusongelmia ja remontin aiheuttamia käytännön haasteita.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tutkijan kokemus on edustava esimerkki arkistopalveluiden yleisestä tilasta. ”Pelkään, että tämä on osa suurempaa ongelmaa.”

Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Arkiston virheellinen merkintä esitetään passiivisesti, vaikka vastuu on selkeästi organisaatiolla. ”Näin aineistojen siirrosta vastaava tiimi oli merkinnyt sijaintitaulukkoon”

Kuka saa äänen Tutkijan kokemus ja näkemys saavat artikkelissa enemmän tilaa kuin arkiston edustajan tekninen selitys. ”Lavery: Leikkaukset vaikeuttavat tutkimusta”

Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli yhdistää onnistuneesti yksittäisen inhimillisen virheen (excel-virhe) ja laajemman poliittisen teeman (budjettileikkaukset), mikä antaa tutkijalle mahdollisuuden kritisoida arkistolaitoksen tilaa laajemmin kuin pelkän yksittäisen tapauksen puitteissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jason Lavery laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heidi Sullström muut analyysit →

Jason Lavery Elina Pesonen Kansallisarkisto työelämä kotimaa Helsinki

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Tutkija oli sopinut aineiston käytöstä [...432 sanaa...] on määrä valmistua vuonna 2028.

Sisältö haettu: 6.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →