Analyysi artikkelista: Podcast: Poliisi-Ella häkeltyi, kun kouluttaja avasi suunsa – ”Jos sanon ’hyvät tissit’...”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin yksilön kokemuksen poliisin sisäisestä epäasiallisesta kulttuurista, mutta jättää lukijan pohtimaan, missä määrin kyse on yksittäisestä konfliktista ja missä määrin laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta. Vaikka poliisilaitoksen edustaja saa vastata, Variksen väitteet saavat jutussa enemmän tilaa ja emotionaalista painoarvoa, mikä ohjaa lukijaa myötätuntoon häntä kohtaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuJuttu on rakenteellisesti painottunut Variksen kokemuksiin, mikä nostaa vinoumapisteitä. Vaikka poliisin vastine on mukana, se on referoitu aiemmista lausunnoista, kun taas Variksen ääni on tuore ja emotionaalisesti latautunut.
Juttu käsittelee viranomaisen toimintaa ja väitettyä epäasiallista kohtelua. Vaikka kehys on kriittinen poliisia kohtaan, kyseessä on vahtikoirajournalismi, eikä jutussa ole selvää ideologista vasemmisto-oikeisto-asetelmaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ella Variksen kokemus kiusaamisesta
- Poliisin sisäinen epäasiallinen kulttuuri
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuva poliisin sisäisistä prosesseista kiusaamistapausten hoidossa puuttuu. — Lukija ei saa käsitystä siitä, miten tällaisia asioita yleisesti poliisissa käsitellään.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli poliisin sisäisestä kulttuurista ja kiusaamisesta.
Paheksunta epäasiallista kieltä ja rasismia kohtaan.
Sanoja kuten 'raskaita väitteitä', 'suolata', 'mankeliin'.
Variksen sitaatit kokemastaan kiusaamisesta.
Tunnevetoaminen on osa Variksen kokemuksen kuvaamista, mutta se tekee jutusta emotionaalisesti painottuneen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää sitaattia ja henkilöön kohdistuvaa hämmästystä houkutellakseen lukijaa.
Otsikko nostaa esiin provokatiivisen sitaatin, joka lataa jutun heti epäasiallisuuden kehykseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Juttu luo vastakkainasettelun Variksen ja poliisiorganisaation välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliisilaitoksen edustaja on kommentoinut aiemmin, mutta ei suoraan näihin podcastin väitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys raportoida vakavista väitteistä.
- JO 22: Vastapuolelle on annettu mahdollisuus kommentoida.
- JO 22: Poliisilaitoksen edustaja on päässyt ääneen.
Heikkoudet
- JO 11: Variksen subjektiiviset kokemukset ja faktaväitteet sekoittuvat toisiinsa.
- JO 21: Vaikka poliisilaitos on vastannut, Variksen esittämät yksittäiset syytökset jäävät ilman välitöntä vastinetta.
- JO 11: Toimittajan kanta ei erotu selvästi, vaan juttu myötäilee Variksen narratiivia.
6 Omaperäisyys
Aiheesta on uutisoitu aiemminkin, juttu on podcast-markkinointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin yksilön kokemuksen poliisin sisäisestä epäasiallisesta kulttuurista, mutta jättää lukijan pohtimaan, missä määrin kyse on yksittäisestä konfliktista ja missä määrin laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta. Vaikka poliisilaitoksen edustaja saa vastata, Variksen väitteet saavat jutussa enemmän tilaa ja emotionaalista painoarvoa, mikä ohjaa lukijaa myötätuntoon häntä kohtaan.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoitus ensisijaisesti uutisoida poliisin sisäisistä ongelmista vai toimia alustana podcastin markkinoinnille, sillä jutun rakenne nojaa vahvasti podcastin sisältöön.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja ilmauksia kuvaamaan poliisin toimintaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →