Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tiede | Suomessa hyökätään nyt tutkijoita vastaan poikkeuksellisella tavalla

Helsingin Sanomat Uutinen 11.4.2025
Pisteet
51
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
60
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin tutkijoihin kohdistuvan häirinnän ja uhkailun, kehystäen ilmiön vakavaksi tieteen vapauden uhaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa tutkijat ovat puolustuskyvyttömiä kohteita, ja häirintä kytketään suoraan poliittiseen ilmapiiriin.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Jaakko Muilu · 11.4.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee ilmiötä yksittäisen tutkijan kokemusten kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli kehystää häirinnän tieteen vapauden uhaksi ja käyttää latautunutta kieltä. Vaikka aihe on vakava, yksipuolinen lähestymistapa ja häiritsijöiden anonyymiys nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli puolustaa tieteen vapautta ja kritisoi häirintää, mikä on yleisesti hyväksyttyä. Selkeää puoluepoliittista kantaa ei välity, vaikka aihe on poliittisesti latautunut.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijoiden kokema häirintä on vakava uhka tieteen vapaudelle.

Kritisoidut tahot

  • Häiritsijät

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus häirinnän syistä puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi häirintä on lisääntynyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Anekdootti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli tutkijoiden turvallisuudesta ja tieteen vapaudesta.

Paheksunta / viha

Paheksunta häirintää ja uhkailua kohtaan.

Latautunut kieli

Sanat kuten hyökätään, uhkailua, häirintää ja naisvihaa luovat negatiivisen ja uhkaavan tunnelman.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Lena Näreen kokemukset toimivat esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee vakavaa häirintää, mutta se on samalla manipuloivaa, koska se ohjaa lukijan välittömästi tuomitsemaan häiritsijät.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää voimakasta kieltä herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana hyökätään on latautunut ja luo vastakkainasettelun tutkijoiden ja heidän vastustajiensa välille.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun tutkijoiden ja häiritsijöiden välille.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Häiritsijöitä ei ole kuultu, mikä on ymmärrettävää, mutta heidän näkökulmansa puuttuminen jättää jutun yksipuoliseksi.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pyritty erottamaan.
  • JO 7: Lähteet on pyritty tarkistamaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Häiritsijöiden näkökulmaa ei ole kuultu, vaikka se on ymmärrettävää.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee akateemista yhteisöä ja tutkijoita nostamalla esiin heihin kohdistuvan häirinnän, mikä vahvistaa tutkijoiden asemaa uhreina ja korostaa tieteen vapauden suojelun tarvetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tutkijoihin kohdistuva häirintä on poikkeuksellista ja ennennäkemätöntä. ”Tutkijat ovat Suomessa nyt ennennäkemättömien vaikuttamisyritysten kohteena.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Häiritsijöiden toimijuus jää anonyymiksi ja kasvottomaksi, mikä korostaa tutkijoiden uhrin roolia. ”Oli muitakin viestejä.”
Kuka saa äänen Lena Näre on artikkelin keskeinen ääni, kun taas häiritsijöiden näkökulma esitetään vain vihamielisten sitaattien kautta. ”Oletko täysin seonnut?”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli nostaa esiin tutkijoihin kohdistuvan häirinnän ja uhkailun, kehystäen ilmiön vakavaksi tieteen vapauden uhaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa tutkijat ovat puolustuskyvyttömiä kohteita, ja häirintä kytketään suoraan poliittiseen ilmapiiriin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena kytkeä yksittäiset häirintätapaukset laajempaan poliittiseen keskusteluun tieteen vapaudesta, jotta ilmiölle saadaan enemmän yhteiskunnallista painoarvoa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan häirintää.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Lena Näre laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jaakko Muilu muut analyysit →
Lena Näre tiede politiikka media
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Feature

Tiedot tästä analyysistä

Uhkailua, häirintää ja naisvihaa. Valepornoprofiileja. [...51 sanaa...] Ne ovat vieraslajeja vieraassa maassa.

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →