Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ursula von der Leyen sai luottamuksen – näin suomalaiset äänestivät

Ilta-Sanomat Uutinen 10.7.2025
Pisteet
51
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini56
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää epäluottamuslauseen ensisijaisesti äärioikeiston masinoimaksi häiriöksi, jolloin koronarokoteviestien kaltaiset läpinäkyvyysongelmat jäävät sivuosaan. Lukijalle välittyy kuva, että kritiikki on epäasiallista, vaikka jutun lopussa myönnetäänkin tyytymättömyyden kasvaneen myös maltillisemmissa ryhmissä.

Uutinen Ilta-Sanomat STT · 10.7.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee EU-parlamentin voimasuhteita ja komission asemaa suhteessa poliittisiin ryhmiin.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa runsaasti tilaa komission johdon puolustautumiselle ja leimaa kritiikin äärioikeistolaiseksi spektaakkeliksi. Vaikka vastapuolen ääni on mukana, se kehystetään epäuskottavaksi, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumat ja antaa äänen molemmille puolille, vaikka komission puolustus dominoikin. Ideologinen suunta ei ole selkeä, sillä kritiikkiä tulee myös maltilliselta vasemmistolta, mutta jutun kehys on vahvasti vakiintunutta valtaa puolustava.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Komission puolustus
  • Kritiikin leimaaminen äärioikeistolaiseksi

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Koronarokoteviestien salaamisen oikeudellinen merkitys ja tuomioistuimen päätöksen yksityiskohdat jäävät vähälle huomiolle. — Lukija ei saa riittävää tietoa siitä, miksi läpinäkyvyys on keskeinen oikeusperiaate.
  • Vastakkainen näkökulma Piperean tai muiden aloitteen tekijöiden tarkemmat perustelut jäävät raportoimatta. — Kritiikin sisältö jää lukijalle epäselväksi, kun se kuitataan vain äärioikeiston toimintana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Huoli
Epäluottamus

Kritiikkiä epäluottamuslauseen ajajia kohtaan.

Huoli

Huoli EU:n toimintakyvystä kriisin keskellä.

Latautunut kieli

Kritiikin leimaaminen 'Putinin käsinukeiksi' ja 'spektaakkeliksi'.

Konflikti- tai kriisikehys

Äänestys esitetään vastakkainasetteluna demokratian ja ääriliikkeiden välillä.

Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa, sillä se käyttää vahvoja leimoja (kuten 'Putinin käsinukke') vaientamaan asiallisen kritiikin läpinäkyvyyspuutteista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääaihetta, vaikka painotus suomalaisiin onkin vähäinen.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta korostaa suomalaisten roolia, joka on jutun sisällössä marginaalinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ytimen.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää me-vs-he-asetelmaa (Eurooppa-myönteiset vs. Putinin käsinuket), mutta raportoi sen sitaatteina.

Populismi: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Komission edustajat käyttävät populistista kieltä (eliitti vs. ääriliikkeet), jota artikkeli toistaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Gheorghe Piperea mainitaan aloitteen tekijänä, mutta hänen näkemyksiään ei siteerata.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys raportoida äänestystulos faktapohjaisesti.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pääosin eroteltu.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko lupaa suomalaisten äänestyskäyttäytymistä, mutta juttu keskittyy EU-tason poliittiseen peliin.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevien tahojen (kuten Piperea) ääni jää komission puolustuksen varjoon.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu STT:n raportointiin ja on tavanomainen uutisointi EU-parlamentin äänestyksestä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-komission ja sen puheenjohtajan toimintakyvyn säilyttämistä: äänestys esitetään äärioikeiston poliittisena pelinä, mikä marginalisoi kritiikin sisällön.
Pelissä EU-hallinnon läpinäkyvyys vs. poliittinen vakaus kriisiaikana. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen komission toimintakyvyn turvaamista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että epäluottamuslauseen takana olevat motiivit ovat ensisijaisesti kyseenalaisia. ”äänestys pelaa Venäjän pussiin ja on ”Putinin käsinukkejen” orkestroima spektaakkeli.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Komission toimijuus koronarokoteviestien kohdalla häivytetään passiivilla tai puolustuksella. ”Salaisuuksia ei ollut, piilotettuja ehtoja ei ollut”
Kuka saa äänen Von der Leyenin ja EPP:n näkemykset saavat runsaasti tilaa puolustautua, kun taas epäluottamuslauseen ajajien kritiikki esitetään osin salaliittoteorioina. ”Tämä on suoraan ääriliikkeiden vanhimmasta käsikirjasta.”
Tunnelma Epäluottamus, Huoli

Artikkeli kehystää epäluottamuslauseen ensisijaisesti äärioikeiston masinoimaksi häiriöksi, jolloin koronarokoteviestien kaltaiset läpinäkyvyysongelmat jäävät sivuosaan. Lukijalle välittyy kuva, että kritiikki on epäasiallista, vaikka jutun lopussa myönnetäänkin tyytymättömyyden kasvaneen myös maltillisemmissa ryhmissä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon suomalaisten äänestyskäyttäytymisen, vaikka itse äänestys oli EU-parlamentin laajuinen ja lopputulos oli selvä: tämä siirtää huomion pois komission läpinäkyvyysongelmista kansalliseen kontekstiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Kriitikoiden kutsuminen Putinin käsinukeiksi.

Syntipukkiajattelu Lieva

Kaiken kritiikin sysääminen äärioikeiston syyksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Euroopan parlamentti laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Euroopan parlamentti Euroopan komissio Gheorghe Piperea Eero Heinäluoma Ursula von der Leyen Manfred Weber Sebastian Tynkkynen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Von der Leyen joutui luottamusäänestykseen [...572 sanaa...] ollut mitään velvoitetta ostaa rokotteita.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →