← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putinilta rajuja Suomi-kommentteja

Ilta-Sanomat Uutinen 10.5.2026
Pisteet
56
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli välittää Putinin näkemyksen Suomen Nato-jäsenyydestä ilman laajempaa kontekstualisointia tai vastapainoa. Lukijalle välittyy kuva Venäjän johdon pyrkimyksestä kyseenalaistaa Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat ja esittää ne virheellisinä, vaikka uutinen itsessään on raportoiva.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee Suomen ja Venäjän välistä suhdetta Venäjän presidentin näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa Putinin esittää väitteensä ilman vastapainoa tai kontekstualisointia, mikä painottaa Venäjän johdon narratiivia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on raportoiva, eikä se ota kantaa. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi suuntaan tai toiseen, vaikka Putinin väitteet jäävätkin ilmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Putinin näkemys Suomen motiiveista

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Putinin väitteiden taustoittaminen ja niiden suhteuttaminen Venäjän omaan ulkopolitiikkaan puuttuu. — Lukija ei saa tarvittavaa kontekstia Putinin väitteiden arvioimiseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Putinin puheet luovat epäluottamusta Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin.

Latautunut kieli

Sana 'rajuja' otsikossa lataa odotuksia sisällöstä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy lähinnä Putinin retoriikan välittämiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sanaa 'rajuja'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumaa neutraalisti, vaikka sana 'raju' onkin tulkinnanvarainen.

Kärjistys: 20/100

Putinin puheet sisältävät vastakkainasettelua, mutta artikkeli itse raportoi ne neutraalisti.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen valtiojohtoa ei ole kuultu tässä yhteydessä, vaikka heitä arvostellaan.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä onkin ulkomainen valtionpäämies.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti Venäjän valtionmedian uutisointiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka seuraa Venäjän johdon retoriikkaa ja sen suhdetta Suomen ulkopolitiikkaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Putinin kommentit ovat uutisarvoisia sellaisenaan ilman, että niitä tarvitsee suhteuttaa laajempaan informaatiovaikuttamiseen. ”Putin sanoi pidättäytyvänsä kommentoimasta asiaa värikkäämmin”
Kuka saa äänen Putin on artikkelin ainoa ääni, joka saa esittää näkemyksensä Suomen motiiveista. ”Putinin mukaan Suomen johtajat päättivät hakea Natoon siinä toivossa, että Venäjä romahtaa”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli välittää Putinin näkemyksen Suomen Nato-jäsenyydestä ilman laajempaa kontekstualisointia tai vastapainoa. Lukijalle välittyy kuva Venäjän johdon pyrkimyksestä kyseenalaistaa Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat ja esittää ne virheellisinä, vaikka uutinen itsessään on raportoiva.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että artikkelin nopea julkaisutahti ja keskittyminen Putinin puheisiin ilman asiantuntijakommentteja heijastaa pyrkimystä reagoida nopeasti Venäjän valtionmedian uutisointiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Putinin puheiden välittäminen ilman kontekstia voi toimia informaatiovaikuttamisen välineenä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Nato laajempi kuva Katso kirjoittajan Ilona Tyystjärvi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän presidentti kommentoi Suomen Nato-päätöstä. [...191 sanaa...] että Ukraina häiritsisi sitä drooni-iskuilla.

Sisältö haettu
10.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →