← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putinille karu ennätys

Iltalehti Uutinen 4.7.2026
Pisteet
51
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä, joka on ajautumassa syvään sisäiseen kriisiin sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän hallinnon ote on lipsumassa, kun taas Ukrainan tilannetta käsitellään ensisijaisesti Venäjän iskujen uhrina.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Venäjää kriittisestä näkökulmasta, korostaen maan sisäisiä ja ulkoisia vaikeuksia.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se keskittyy vain Venäjän epäonnistumisiin ja Ukrainan kärsimyksiin. Vaikka käytetyt lähteet ovat tunnettuja, vastapuolen ääntä ei kuulla, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Venäjän hallinnon vastaisista tapahtumista, mikä on journalistisesti perusteltua sodan kontekstissa. Vaikka kehystys on kriittinen Venäjää kohtaan, se ei aja ideologista agendaa vaan raportoi sodan seurauksista; kyseessä on vahtikoira-asetelma.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän sisäinen heikkeneminen
  • Venäjän sotilaalliset tappiot

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän hallinnon näkökulma tai perustelut tilanteelle puuttuvat. — Lukija saa vain yhden puolen sodan tilannekuvasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli sodan tuhoisuudesta ja siviiliuhreista.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän hallinnon kykyyn ylläpitää vakautta.

Latautunut kieli

Sanoja kuten karu, tuhoisa, raju käytetään korostamaan negatiivisuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja sen seuraukset esitetään jatkuvana kriisinä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä sotaa käsittelevälle uutisoinnille, mutta latautuneet sanavalinnat ohjaavat lukijan tulkintaa voimakkaasti.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 62

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa raportoidaan Putinin kannatuksen laskusta.

Klikkihoukutus: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on dramaattinen ja tiivistää sisällön, mutta ei suoraan valehtele.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana karu lataa otsikon negatiivisesti Putinin kannalta: Putinille karu ennätys.

Kärjistys: 62/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli asettaa Venäjän ja Ukrainan vastakkain, mutta raportointi on asiapohjaista.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, vaikka se on kritiikin kohteena.

5 JSN-arvio 58/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet (CSIS, Meduza, Gallup) on nimetty selkeästi.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on läpinäkyvää.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän hallintoa ei ole kuultu kritiikin kohteena.
  • JO 11: Uutinen sekoittaa raportointia ja latautunutta kieltä.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen uutistoimistojen ja muiden medioiden raportteja, ei sisällä omaa kenttätyötä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Ukrainan sodan jatkumista ja Venäjän sisäisen epävakauden korostamista; se keskittyy yksinomaan Venäjän tappioihin, talousvaikeuksiin ja sotilaallisiin epäonnistumisiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän valtiollisten mielipidetutkimuslaitosten luvut ovat luotettavia mittareita Putinin suosiosta, vaikka ne ovat osa Venäjän valtionhallintoa. ”Virallisten kyselytulosten mukaan luottamus Putiniin laski viikossa 3,4 prosenttiyksikön verran”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän polttoainekriisin syy häivytetään passiiviin, vaikka tekstin aiempi konteksti viittaa Ukrainan iskuihin. ”Kannatuksen lasku jatkui Venäjän polttoainekriisin kärjistyessä.”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa länsimaisia ajatushautomoita ja riippumattomia medioita, mutta Venäjän virallista ääntä ei kuulla lainkaan. ”Ukraina ja Venäjä eivät julkaise tappioitaan koskevia lukuja julkisuuteen.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä, joka on ajautumassa syvään sisäiseen kriisiin sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän hallinnon ote on lipsumassa, kun taas Ukrainan tilannetta käsitellään ensisijaisesti Venäjän iskujen uhrina. Venäjän sisäisiä näkökulmia tai sodan laajempia geopoliittisia seurauksia ei avata, mikä vahvistaa narratiivia Venäjän väistämättömästä heikkenemisestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää useita erillisiä uutisia (kannatusluvut, tappiot, polttoainepula, Kiovan isku) yhdeksi kokonaisuudeksi, joka maalaa Venäjästä mahdollisimman negatiivista kuvaa juuri kyseisenä päivänä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja adjektiiveja kuvaamaan Venäjän toimia.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vahvasti tilastollisiin väittämiin tappioista ja kannatusluvuista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän sotilaalliset tappiot
  • Putinin kannatusluvut

Suositellut lähteet

  • CSIS
  • Vtsiom
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Kiova laajempi kuva
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Levottomuudet ja sodat
  • Presidentti
  • Politiikka
  • Sota
  • Venäjän politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan [...571 sanaa...] oli seurauksiltaan pahin tänä vuonna.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →