Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb teki rohkean tempun – Asiantuntijalta painava varoitus Venäjästä

Iltalehti Uutinen 23.8.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Suomen ja Venäjän välisen jännitteen pysyvänä tilana, jossa sabotaasin riski on osa arkea. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän vastatoimet ovat odotettavissa, mutta ne eivät enää vaikuta Suomen linjaan, koska suhteet ovat jo katkenneet.

Uutinen Iltalehti Olivia Din Belle · 23.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti ulkopoliittisen instituutin asiantuntijan tulkintaan.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään selvästi Suomen ulkopolitiikkaa tukeva. Vaikka asiantuntija tuo esiin maltillistavia näkemyksiä, otsikointi ja kehystys korostavat rohkeutta ja uhkaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa vallitsevaa suomalaista ulkopoliittista konsensusta. Se ei aja ideologista marginaalia, vaan raportoi virallisen linjan mukaisesta toiminnasta. Vaikka sävy on myötämielinen Stubbin toiminnalle, se pysyy vahtikoira-asetelman ja asiantuntija-analyysin rajoissa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen Nato-linjan ja Ukrainan tuen välttämättömyys
  • Venäjän uhkaavana pidetty hybridivaikuttaminen

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi keskustelu droonituotannon riskeistä ja hyödyistä puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi yhteistyö on juuri nyt ajankohtaista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli mahdollisesta sabotaasista ja Venäjän provokaatioista.

Realismi

Asiallinen, mutta jännitteinen sävy, joka korostaa tilanteen vakavuutta.

Latautunut kieli

Käytetään sanoja kuten 'rohkea', 'petturi', 'vihamielinen'.

Konflikti- tai kriisikehys

Suomen ja Venäjän suhde kehystetään jatkuvaksi konfliktiksi.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy artikkelin aihepiiriin, eli turvallisuuspolitiikkaan, jossa uhkakuvien käsittely on odotettavaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko 'Stubb teki rohkean tempun' on dramatisoitu, kun taas tekstissä asiantuntija toteaa, ettei yksittäinen asia muuta kokonaiskuvaa.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää 'rohkean tempun' ja 'painavan varoituksen' kaltaisia latautuneita ilmauksia houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vahvoja arvolatautuneita sanoja kuten 'rohkea' ja 'painava varoitus'.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa 'me vs. Venäjä' -asetelmaa, mutta raportoi sen osana vallitsevaa ulkopoliittista tilannetta.

Populismi: 20/100

Ei populistista kehystystä; asiantuntija-analyysi hallitsee.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta; kyseessä on ulkopoliittinen analyysi.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen – asiantuntijan näkemys on tuotu esiin.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista – asiantuntijan arviot on selkeästi osoitettu sitaateilla.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla on vain osittainen kate – otsikko korostaa 'rohkeaa temppua', mutta tekstissä asiantuntija vähättelee yksittäisten tekojen merkitystä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää uutistapahtuman asiantuntija-analyysiin tavanomaisella tavalla.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan tuen puolustajia: droonituotanto ja Stubbin vierailu esitetään välttämättöminä ja rohkeina tekoina, joihin Venäjän uhkailu ei vaikuta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän sabotaasi Suomessa on realistinen ja odotettavissa oleva uhka. ”Suomeen tuleviin droonitehtaisiin kohdistuvan sabotaasin mahdollisuutta ei voida sulkea pois”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän uhka esitetään passiivisena ja väistämättömänä luonnonvoimana, jonka toimijuus on jo määritelty. ”Venäjä painostaa myös jatkossa Suomea hybridivaikuttamisen keinoin.”
Kuka saa äänen Asiantuntija Arkady Moshes on jutun ainoa ääni, joka tulkitsee tapahtumia ja Venäjän motiiveja. ”– Kun pää on leikattu irti, ei hiuksia ole syytä surra, Moshes sanoo”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi Suomen ja Venäjän välisen jännitteen pysyvänä tilana, jossa sabotaasin riski on osa arkea. Lukijalle välittyy kuva, että Venäjän vastatoimet ovat odotettavissa, mutta ne eivät enää vaikuta Suomen linjaan, koska suhteet ovat jo katkenneet.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää Stubbin vierailun ja droonitehtaat suoraan Venäjän sabotaasin uhkaan, vaikka asiantuntija itse toteaa, etteivät yksittäiset toimet muuta kokonaiskuvaa – tämä luo lukijalle jännitteen, jota asiantuntija itse pyrkii lieventämään.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan Venäjän ja Suomen suhdetta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Olivia Din Belle muut analyysit →
Volodymyr Zelenskyi Ulkomaat Maria Zaharova Patria Suomi Vladimir Putin Venäjä Ukraina Arkady Moshes Alexander Stubb politiikka General Cherry

Tiedot tästä analyysistä

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan mukaan suomalaisten [...404 sanaa...] – Todellista merkitystä on prosessilla.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →