Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: EU-parlamentin puhemies vetosi Suomeen ja Hollantiin

Yle Uutinen 23.9.2011
Pisteet
79
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain EU-parlamentin puhemiehen integraatiomyönteisen vetoomuksen ja Suomen hallituksen turvallisuuspoliittiset perustelut. Lukijalle välittyy kuva, jossa EU-tason poliittinen tahto ja kansallinen turvallisuusharkinta ovat ristiriidassa, mutta artikkelin painotus Buzekin vetoomuksessa antaa ymmärtää, että jäsenmaiden tulisi mukautua yhteiseen tahtoon.

Uutinen Yle · 23.9.2011 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee Schengen-alueen laajentumista EU-instituutioiden ja jäsenmaiden välisenä päätöksentekoprosessina.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen, mutta painottaa EU-parlamentin puhemiehen kantaa sijoittamalla sen jutun alkuun. Sisäministeri Räsäsen perustelut on kuitenkin tuotu esiin selkeästi, mikä pitää vinouman alhaisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkelissa annetaan tilaa sekä EU-integraatiota ajavalle puhemiehelle että kansallista turvallisuutta painottavalle ministerille. Ideologista suuntaa ei voida osoittaa, sillä artikkeli raportoi virallisia kantoja ilman kirjoittajan omaa kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU-parlamentin puhemiehen näkemys jäsenyyden välttämättömyydestä.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Bulgarian ja Romanian omien toimien tai mahdollisten muiden jäsenmaiden kantojen tarkempi taustoitus puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi juuri nämä maat vastustivat jäsenyyttä ja mikä on tilanne laajemmin EU:ssa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin esittämällä sekä tekniset kriteerit että turvallisuuspoliittiset huolet.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu EU-parlamentin ja jäsenmaiden välisen näkemyseron ympärille.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja artikkeli pysyy asiallisena uutisena.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "EU-parlamentin puhemies vetosi Suomeen ja Hollantiin".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvailee tapahtuman ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini15
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittista erimielisyyttä neutraalisti ilman vastakkainasettelua lietsovaa kieltä.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sisäministeri Päivi Räsänen on saanut esittää Suomen kannan ja perustelut laajasti.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 21: Vastapuolen (Suomen hallitus) näkemys on kuultu ja esitetty.
  • JO 7: Lähteet on mainittu ja ministerin kanta on tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu tiedotteeseen ja aiempaan uutisointiin, mikä on tyypillistä uutisjournalismille.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-integraation edistäjiä, sillä se nostaa esiin EU-parlamentin puhemiehen vetoomuksen ja asettaa jäsenmaiden veto-oikeuden esteeksi integraatiolle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että teknisten kriteerien täyttyminen on ensisijainen mittari jäsenyydelle, sivuuttaen poliittisen harkinnan merkityksen. ”Buzekin mukaan maat täyttävät kaikki jäsenyyden tekniset kriteerit.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Suomen ja Hollannin toimijuus esitetään esteenä, kun taas EU-parlamentin puhemies esitetään aktiivisena ratkaisijana. ”Suomi ja Hollanti estivät torstaina Bulgarian ja Romanian pääsyn”
Kuka saa äänen EU-parlamentin puhemiehen kanta esitetään jutun alussa ja se saa eniten tilaa, kun taas Suomen sisäministerin perustelut tulevat vasta lopussa. ”Buzek sanoo tiedotteessaan, että hän on pahoillaan”
Tunnelma Realismi

Artikkeli asettaa vastakkain EU-parlamentin puhemiehen integraatiomyönteisen vetoomuksen ja Suomen hallituksen turvallisuuspoliittiset perustelut. Lukijalle välittyy kuva, jossa EU-tason poliittinen tahto ja kansallinen turvallisuusharkinta ovat ristiriidassa, mutta artikkelin painotus Buzekin vetoomuksessa antaa ymmärtää, että jäsenmaiden tulisi mukautua yhteiseen tahtoon.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jerzy Buzek laajempi kuva →
Jerzy Buzek Hollanti Bulgaria Ulkomaat Suomi Romania Päivi Räsänen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • ulkomaat
  • Schengen-alue
  • Bulgaria
  • Romania
  • Hollanti
  • Euroopan unioni
  • EU-parlamentti
  • Päivi Räsänen

Tiedot tästä analyysistä

EU-parlamentin puhemies Jerzy Buzek on [...122 sanaa...] muassa korruption takia, painotti Räsänen.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →