Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkimus paljastaa: Tätä kaikkea kansanedustajaksi pääseminen vaatii

Ilta-Sanomat Uutinen 15.3.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kuvaa politiikasta kalliina ja häirinnän täyttämänä kenttänä, jossa menestyminen vaatii joko varallisuutta tai vahvoja verkostoja. Lukijalle välittyy viesti, että eduskuntavaalit eivät ole tasavertainen kilpailu, vaan järjestelmä suosii tiettyjä profiileja ja sulkee pois niitä, joilla ei ole taloudellista tai sosiaalista pääomaa.

Uutinen Ilta-Sanomat Markus Puolakanaho · 15.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tieteellisen tutkimuksen kautta.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu vertaisarvioituun tutkimukseen. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä tutkimuksen negatiivisten löydösten korostamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu poliittisesti kummallekaan puolelle, vaan raportoi tutkimustuloksia, jotka koskettavat kaikkia puolueita.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittisen järjestelmän epätasa-arvoisuus
  • Häirinnän vaikutus ehdokkuuteen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tutkimuksen metodologisia rajoitteita tai kyselyyn vastaamattomien ehdokkaiden mahdollista vaikutusta tuloksiin ei avata syvällisesti. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, kuinka edustava aineisto on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli yhdenvertaisen poliittisen edustuksen vaarantumisesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'raha ratkaisee' käyttö korostaa taloudellista epätasa-arvoa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tutkimuksessa esitettyyn huoleen demokratian tilasta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'paljastaa'-sanaa luomaan uteliaisuutta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaikka käsittelee ehdokkaita ja järjestelmää.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, ei kritisoi yksittäisiä tahoja.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat vertaisarvioituun tutkimukseen.
  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli referoi tuoretta tutkimusta, mikä on tyypillistä uutisointia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee akateemista tutkimusyhteisöä ja poliittista keskustelua, sillä se nostaa esiin vaalijärjestelmän rakenteellisia epäkohtia, kuten rahoituksen ja häirinnän vaikutuksen ehdokasasetteluun.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rahallinen panostus on ensisijainen edellytys vaalimenestykselle, vaikka mainitsee poikkeuksia. ”Raha ratkaisee.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vaalijärjestelmä esitetään passiivisena toimijana, joka pakottaa ehdokkaat kilpailuun, häivyttäen puolueiden aktiivisen roolin ehdokasasettelussa. ”Tämä taas on tutkimuksen mukaan seurausta Suomen ehdokaskeskeisestä vaali­järjestelmästä, joka kannustaa ehdokkaat kilpailemaan oman puolueensa sisällä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti akateemiseen tutkimukseen, mutta ei anna ääntä yksittäisille ehdokkaille tai puolueiden edustajille. ”Teoksessa todetaan huoli siitä, että yhdenvertainen poliittinen edustus on vaarassa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi kuvaa politiikasta kalliina ja häirinnän täyttämänä kenttänä, jossa menestyminen vaatii joko varallisuutta tai vahvoja verkostoja. Lukijalle välittyy viesti, että eduskuntavaalit eivät ole tasavertainen kilpailu, vaan järjestelmä suosii tiettyjä profiileja ja sulkee pois niitä, joilla ei ole taloudellista tai sosiaalista pääomaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy vahvasti tutkimuksen tuomiin negatiivisiin havaintoihin (häirintä, raha), mikä voi vahvistaa lukijan kyynisyyttä poliittista järjestelmää kohtaan, vaikka tutkimus tarjoaisi myös neutraalimpia havaintoja.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu vahvasti tutkimuksen tilastollisten väittämien varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • eduskuntavaalien kampanjakulut 2023
  • ehdokkaiden kokema häirintä

Suositellut lähteet

  • Tampere University Press
  • Vaalirahoitusvalvonta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Markus Puolakanaho muut analyysit →
Perussuomalaiset kokoomus Sebastian Tynkkynen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Suomalaistutkimus selvitti, millaisin eväin ehdokkaat [...460 sanaa...] on tutkijoiden mukaan kohtuullisen edustava.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →