Analyysi artikkelista: Perussuomalaisten Lapin piiri: Suomi irti Schengenistä, pikakäännytykset käyttöön
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi perussuomalaisten Lapin piirin vaatimuksista tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa ja kritisoida sisäministerin toimintaa. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta paineesta, jossa Schengen-sopimuksen kyseenalaistaminen ja pikakäännytykset nähdään ratkaisuna turvapaikanhakijoiden määrään, mutta hallituksen tai muiden poliittisten toimijoiden vastanäkemys puuttuu kokonaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain yhdelle poliittiselle toimijalle ja käyttää latautunutta kieltä. Vastapuolen kuuleminen puuttuu kokonaan, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli kehystää maahanmuuton turvallisuusuhkana ja ajaa tiukkaa kansallista rajavalvontaa, mikä on linjassa oikeistopopulistisen maahanmuuttopolitiikan kanssa. Koska vastapuolen ääni puuttuu, kehys jää yksipuolisesti oikeistolaiseksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten Lapin piirin vaatimukset tiukasta maahanmuuttopolitiikasta.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai sisäministeriön näkemys tilanteesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen, mikä vääristää kuvaa päätöksenteosta.
- Tausta Schengen-sopimuksen oikeudellisia ja käytännön seurauksia ei avata. — Lukija ei ymmärrä vaatimusten radikaalisuutta tai niiden vaikutuksia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen rajavalvonnasta ja turvallisuudesta.
Epäluottamus sisäministeriä ja EU:n toimintaa kohtaan.
Termin 'kansainvaellus' käyttö luo uhkakuvia.
Sisäministerin kritisoiminen luo vastakkainasettelua.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se käyttää vahvoja termejä ilman vastapainoa tai asiallista kontekstia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön vaatimuksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää piirin vaatimukset, mutta on hieman provokatiivinen.
Termi 'kansainvaellus' on poliittisesti latautunut ja ohjaa lukijaa näkemään tilanteen uhkana.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua 'me' (Suomi) ja 'ne' (turvapaikanhakijat/epäonnistunut hallinto) välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kritisoidessaan sisäministeriä ja EU:ta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sisäministeri Petteri Orpoa kritisoidaan suoraan, mutta hänelle ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu täysin.
- JO 11: Toimittaja ei haasta tai kontekstoi poliittista retoriikkaa.
- JO 21: Kritiikin kohde (sisäministeri) ei ole saanut vastata syytöksiin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on suora referaatti piirin kannanotosta ilman omaa taustatyötä.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi perussuomalaisten Lapin piirin vaatimuksista tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa ja kritisoida sisäministerin toimintaa. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta paineesta, jossa Schengen-sopimuksen kyseenalaistaminen ja pikakäännytykset nähdään ratkaisuna turvapaikanhakijoiden määrään, mutta hallituksen tai muiden poliittisten toimijoiden vastanäkemys puuttuu kokonaan.
Herää kysymys, miksi uutinen on julkaistu ilman sisäministeriön tai hallituksen vastinetta, vaikka se sisältää suoran henkilökohtaisen kritiikin sisäministeriä kohtaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kansainvaellus-termin käyttö.
Sisäministerin syyttäminen tilanteesta.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →