Analyysi artikkelista: Minja Koskela vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi – lupaa tiukkaa oppositiopolitiikkaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Minja Koskelan valinnan ja rakentaa kuvaa puolueesta, joka on siirtymässä sujuvasti uuteen aikaan ilman suuria linjaristiriitoja. Lukijalle välittyy vaikutelma, että puolueen sisäinen demokratia toimii ja että uusi puheenjohtaja on luonteva jatkaja Li Anderssonin perinnölle, vaikka hän itse korostaakin omaa tyyliään.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva, mutta se antaa hyvin paljon tilaa uuden puheenjohtajan omalle viestille ilman ulkopuolista analyysia tai vastapainoa.
Artikkeli raportoi puolueen sisäisestä valinnasta neutraalisti. Vaikka se toistaa Koskelan hallituskritiikkiä, se tekee sen uutisoinnin keinoin ilman, että kirjoittaja ottaa kantaa väitteiden oikeellisuuteen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Uuden puheenjohtajan näkemys puolueen yhtenäisyydestä
- Hallituksen politiikan kritiikki
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkemys Koskelan esittämään kritiikkiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen hallituksen toimista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Koskelan lupaus ilosta ja valosta politiikassa.
Valintaa kuvataan 'lentävänä lähtönä' ja yhteisöllisyyden kautta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uuden puheenjohtajan viestintään, ei median omaan dramatisointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen.
Otsikko raportoi valinnan ja puheenjohtajan lupauksen neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi oppositiopuolueen hallituskritiikkiä, mutta ei itse polarisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (puolustetaan heikoimmassa asemassa olevia), mutta se on tyypillistä puolueviestintää, ei median kehystystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta kritisoidaan voimakkaasti, mutta sille ei ole annettu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
- JO 10: Äänestystulokset ja lähteet on ilmoitettu tarkasti.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen (hallituksen) näkemystä ei ole pyydetty vastaamaan Koskelan kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Perinteinen uutisraportti puolueen puheenjohtajavalinnasta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Minja Koskelan valinnan ja rakentaa kuvaa puolueesta, joka on siirtymässä sujuvasti uuteen aikaan ilman suuria linjaristiriitoja. Lukijalle välittyy vaikutelma, että puolueen sisäinen demokratia toimii ja että uusi puheenjohtaja on luonteva jatkaja Li Anderssonin perinnölle, vaikka hän itse korostaakin omaa tyyliään.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata laajemmin sitä, miksi kokeneemmat ehdokkaat jättäytyivät kisan ulkopuolelle, vaikka se olisi antanut syvemmän kuvan puolueen sisäisestä dynamiikasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee kannatuslukuja, mutta ne ovat taustatietoa, eivät jutun ydin.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna45
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Vasemmistoliiton kannatuskehitys
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Yle
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →