Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Mikkelin tärkein Nato-upseeri kertoo, mikä on joukoille vaarallisinta Suomessa toimimisessa

Maaseudun Tulevaisuus Haastattelu 5.12.2025
Pisteet
70
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
74
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta osana yhtenäistä ja vahvaa Pohjoismaista Nato-puolustusta. Lukijalle välittyy viesti, että ulkomaisten joukkojen läsnäolo on luonnollinen ja tarpeellinen osa uutta turvallisuusarkkitehtuuria, vaikka samalla sivuutetaan mahdolliset paikalliset huolet tai kriittiset näkökulmat Nato-integraation syvyydestä.

Haastattelu Maaseudun Tulevaisuus Paula Liesmäki · 5.12.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin eversti Staursetin asiantuntijaroolin ja kokemuksen ympärille.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se on yksipuolinen haastattelu, joka antaa äänen vain yhdelle Nato-upseerille. Tämä luo myönteisen ja kritiikittömän kehyksen aiheelle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa asiantuntijan näkökulmasta. Vaikka se on myönteinen Natolle, se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan raportoi viranomaisnäkökulmaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nato-integraation hyödyt
  • Pohjoismainen puolustusyhteistyö

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Nato-jäsenyyden mahdolliset haasteet tai paikallisten asukkaiden näkemykset sotilaallisesta läsnäolosta puuttuvat. — Lukija saa vain yhden, viranomaislähtöisen näkökulman aiheeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli itärajan väestökadosta ja turvallisuustilanteesta.

Realismi

Painotetaan puolustuksen rakentamisen välttämättömyyttä.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan Naton lipun liehumista ja sotilaiden läsnäoloa Mikkelissä.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy turvallisuuspoliittiseen kontekstiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä ("vaarallisinta").

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa haastateltavan roolin.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää polarisaatiota, vaikka Venäjä mainitaan uhkana.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijahaastattelu, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli.

5 JSN-arvio 74/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

74
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen haastattelun puitteissa.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on asiantuntijahaastattelu, ei kritiikkiä sisältävä uutinen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta haastattelu noudattaa tyypillistä Nato-aiheista uutisointia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Nato-myönteistä turvallisuuspoliittista viestintää: haastattelu normalisoi ulkomaisten joukkojen läsnäolon ja korostaa puolustusliiton välttämättömyyttä Venäjän uhan edessä.
Pelissä Kansallinen suvereniteetti vs. Nato-integraation syventäminen. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen integraation tuomaa turvallisuushyötyä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Nato-jäsenyys ja ulkomaisten joukkojen läsnäolo ovat kiistatta myönteisiä ja välttämättömiä asioita. ”Miten Nato näkyy nyt meillä 2,5 vuotta sen jälkeen, kun Suomi liittyi puolustusliiton jäseneksi?”
Kuka saa äänen Eversti Ove Staurset on jutun ainoa ääni, joka määrittelee tilanteen ja tarpeet. ””Olemme taas rautaesiripun takana.””
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta osana yhtenäistä ja vahvaa Pohjoismaista Nato-puolustusta. Lukijalle välittyy viesti, että ulkomaisten joukkojen läsnäolo on luonnollinen ja tarpeellinen osa uutta turvallisuusarkkitehtuuria, vaikka samalla sivuutetaan mahdolliset paikalliset huolet tai kriittiset näkökulmat Nato-integraation syvyydestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko haastattelun ajoitus ja valittu näkökulma osa laajempaa pyrkimystä valmistella yleistä mielipidettä pysyvälle ulkomaisten joukkojen läsnäololle Mikkelin kaltaisilla paikkakunnilla.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 55/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini55
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
55/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa väestöennusteisiin, joiden tarkistaminen on mahdollista virallisista lähteistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Itärajan väestökehitys

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva → Katso kirjoittajan Paula Liesmäki muut analyysit →
Nato Mikkeli Antti Häkkänen Venäjä Ove Staurset työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Nato
  • Ove Staurset
  • Mikkeli
  • itäraja
  • puolustus

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän raja tyhjenee asukkaista niin [...1037 sanaa...] alueina, Eriytynyt Suomi -julkaisussa arvioidaan.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →