← Etusivu

Analyysi artikkelista: Sinimusta liike ei pääse alue- ja kuntavaaleihin

Yle Uutinen 26.2.2025
Pisteet
67
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa lukijalle, että kyseinen puolue on vaalikelvoton hallinnollisen keskeneräisyyden vuoksi. Ingressin ja leipätekstin käyttämä määritelmä 'avoimen rasistinen ja fasistinen' normalisoi nämä termit osaksi uutiskerrontaa ilman, että niitä tarvitsee perustella tai lainata ulkopuoliselle taholle.

Uutinen Yle STT · 26.2.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa oikeusministeriön antamaan tietoon vaalikelpoisuudesta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on hallinnollisesti neutraali, mutta ingressin ja leipätekstin käyttämät adjektiivit 'rasistinen ja fasistinen' tuovat mukaan toimittajan arvion, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli käyttää latautunutta kieltä, se raportoi vaalikelpoisuuden hallinnolliset faktat neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu poliittisesti, vaan artikkeli vahvistaa tiedon puolueen tilanteesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolueen ideologinen luonne

Kritisoidut tahot

  • Sinimusta liike

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Latautunut kieli

Puolueen kuvaaminen rasistiseksi ja fasistiseksi ilman lähdeviittausta.

Tunnevetoaminen on vähäistä, mutta sanavalinnat ovat poikkeuksellisen vahvoja uutistekstiksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 20/100

Käytetty kieli on latautunutta, mutta itse uutinen on hallinnollinen.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistista rakennetta.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee hallinnollista rekisteröintiprosessia, ei kohdistu kritiikkiin, johon puolueen tulisi vastata.

4 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Hallinnollinen tieto on tarkistettu oikeusministeriöltä.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan käyttämät arvottavat määreet sekoittuvat uutistekstiin.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen latautuneiden adjektiivien muodossa.
5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

STT:n perusuutinen, joka toistaa viranomaistiedon.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Oikeusministeriön hallinnollisen prosessin ja vaalijärjestelmän sääntöjen noudattamista korostava taho.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli esittää puolueen ideologisen luonteen faktana ilman lähdeviittausta. ”Avoimen rasistinen ja fasistinen sinimusta liike”
Kuka saa äänen Viranomaisääni on ainoa, joka saa tilaa hallinnollisen tiedon välittämiseen. ”Oikeusministeriöstä kerrotaan, että alue- ja kuntavaaleissa mukana olevien puolueiden piti olla rekisteröityjä”

Artikkeli vahvistaa lukijalle, että kyseinen puolue on vaalikelvoton hallinnollisen keskeneräisyyden vuoksi. Ingressin ja leipätekstin käyttämä määritelmä 'avoimen rasistinen ja fasistinen' normalisoi nämä termit osaksi uutiskerrontaa ilman, että niitä tarvitsee perustella tai lainata ulkopuoliselle taholle.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että toimittaja on kokenut tarpeelliseksi lisätä puolueen nimen eteen arvottavia määreitä korostaakseen sen poikkeuksellisuutta, mikä poikkeaa perinteisestä neutraalista uutiskielestä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Puolueen leimaaminen ilman kontekstia tai lainausta.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen oikeusministeriö laajempi kuva Katso kirjoittajan STT muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • Sinimusta Liike
  • Alue- ja kuntavaalit 2025

Tiedot tästä analyysistä

Avoimen rasistinen ja fasistinen sinimusta [...56 sanaa...] kuitenkin asettua ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.

Sisältö haettu
25.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →