← Etusivu

Analyysi artikkelista: SDP:stä kova vaatimus Orpolle

Iltalehti Uutinen 4.8.2026
Pisteet
44
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin opposition vaatimuksen hallituksen yhtenäisyydestä ja pääministerin johtajuudesta. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä epäselvyydestä ja ministerin lausuntojen aiheuttamasta mainehaittasta, kun pääministerin hiljaisuus tulkitaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta opposition näkökulmasta ja keskittyy poliittiseen vastuuseen.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli rakentuu täysin opposition näkökulmalle. Vaikka sävy on uutismainen, hallituksen edustajia ei ole kuultu vastineena, mikä tekee jutusta yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi opposition vaatimuksesta vahtikoiran roolissa. Vaikka kehys on kriittinen hallitusta kohtaan, se ei aja ideologista agendaa vaan raportoi poliittisesta väittelystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Opposition kritiikki hallituksen yhtenäisyydestä

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai ministeri Rantasen näkökulma lausuntojen taustoista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi lausunto annettiin tai miten hallitus itse näkee tilanteen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli Suomen maineesta ja EU-tuesta.

Epäluottamus

Epäluottamus hallituksen yhtenäisyyttä kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'hätiköity' ja 'kummallisen hiljaa' käytetään värittämään tilannetta.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli asettaa SDP:n ja hallituksen vastakkain.

Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle uutisoinnille, jossa oppositiopoliitikon retoriikkaa toistetaan sellaisenaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 46

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön vaatimusta: "SDP:stä kova vaatimus Orpolle".

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa sanaa 'kova vaatimus' luodakseen jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa poliittista tilannetta ilman latautuneita adjektiiveja: "SDP:stä kova vaatimus Orpolle".

Kärjistys: 46/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa me-vs-he-asetelmaa opposition ja hallituksen välille, mutta kieli pysyy maltillisena.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa opposition edustaja vaatii hallitusta tilille, mutta kirjoittaja itse raportoi neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministeri Rantanen ja pääministeri Orpo on asetettu kritiikin kohteeksi, mutta heitä ei ole kuultu jutussa.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selvästi erotettu lainauksina Heinäluoman puheeksi.
  • JO 11: Lainaukset on merkitty selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; hallituksen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan syytöksiin.
  • JO 21: Kohdistettu kritiikki hallitusta ja ministeriä kohtaan vaatisi vastapuolen kuulemista samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes kokonaan yhden tiedotteen referointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota (SDP): hallituksen sisäistä erimielisyyttä korostamalla luodaan kuvaa epäyhtenäisestä ja Suomen etua vahingoittavasta hallituksesta.
Pelissä Hallituksen yhtenäisyys vs. opposition valvontatehtävä. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, keskittyen hallituksen toiminnan kyseenalaistamiseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ministerin lausunto on automaattisesti haitallinen Suomen maineelle, ilman että haitan todenperäisyyttä arvioidaan. ”Ministeri Rantasen kannanotot tuovat Suomelle huonoa mainosta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pääministerin toimimattomuus kuvataan passiivisena tilana, joka synnyttää vaikutelman hallituksen linjasta. ”Pääministerin hiljaisuus synnyttää muutoin vaikutelman”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa pääpuheenvuoron SDP:n kansanedustajalle, kun taas hallituksen edustajien näkemykset jäävät referaateiksi. ”Heinäluoman mukaan Rantasen lausunnot vahingoittavat Suomen asemaa.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin opposition vaatimuksen hallituksen yhtenäisyydestä ja pääministerin johtajuudesta. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä epäselvyydestä ja ministerin lausuntojen aiheuttamasta mainehaittasta, kun pääministerin hiljaisuus tulkitaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu hallituspuolueiden edustajia vastaamaan Heinäluoman syytöksiin, mikä jättää hallituksen näkökulman pelkäksi passiiviseksi hiljaisuudeksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja ilmauksia kuvaamaan hallituksen toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sdp laajempi kuva Katso kirjoittajan Marko-Oskari Lehtonen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Suomen politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Puolueet
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma vaatii [...183 sanaa...] Rantanen puhuu koko hallituksen äänellä.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →