Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Nyt tuli ehdotus: Pullonpalautus verovapaaksi

Ilta-Sanomat Uutinen 20.4.2026
Pisteet
63
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi hallituksen norminpurkulistan osaksi järkevää hallintopolitiikkaa. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on pieni ja itsestäänselvä korjaus, vaikka listaan sisältyy myös laajempia poliittisia tavoitteita.

Uutinen Ilta-Sanomat Anni Keski-Heikkilä · 20.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee asiaa hallituksen poliittisen norminpurkulistan kautta.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti hallituksen edustajien näkemyksiin ja kehystää sääntelyn purkamisen yksiselitteisen positiiviseksi. Vastapuolen tai sääntelyn alkuperäisten perustelujen puuttuminen nostaa vinoumaa, vaikka sävy onkin raportoiva.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli toistaa hallituksen viestiä normien purkamisesta, mikä on oikeistolaisen politiikan keskeinen tavoite. Lukijalle välittyy kuva, että hallitus tekee järkeviä ja kansalaisia helpottavia päätöksiä, mutta koska kyseessä on uutinen hallituksen listasta, se pysyy neutraalina raportointina.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sääntelyn purkaminen on järkevää
  • Nykyinen sääntely on turhaa

Puolustetut tahot

  • Hallituspuolueet

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Sääntelyn alkuperäisiä perusteluja tai verottajan näkökulmaa ei esitetä. — Lukija ei saa tietää, miksi sääntö on alun perin luotu, mikä tekee siitä yksipuolisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Vedotaan järkeen ja turhan byrokratian poistamiseen.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'tarpeettomaksi koettuja' ja 'näennäinen velvollisuus' ohjaamaan lukijan mielipidettä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu hallituksen omaan retoriikkaan byrokratian turhuudesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman provokatiivista 'Nyt tuli ehdotus' -aloitusta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa ehdotusta neutraalisti: Nyt tuli ehdotus: Pullonpalautus verovapaaksi.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei ole polarisoiva, vaan keskittyy hallituksen politiikkaan.

Populismi: 40/100

Artikkeli käyttää kansan ja eliitin välistä asetelmaa (byrokratia vs. kansalainen) hallituksen ehdotuksen perusteluna.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Verottajaa tai sääntelyn puolustajia ei ole kuultu, vaikka sääntelyä kritisoidaan suoraan.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tapahtumien kulku on raportoitu selkeästi.
  • JO 7: Faktat hallituksen listasta on esitetty oikein.

Heikkoudet

  • JO 21: Sääntelyn puolustajia tai verottajan näkökulmaa ei ole kuultu.
  • JO 11: Toimittaja käyttää hallituksen retoriikkaa (tarpeeton sääntely) ilman etäisyyttä.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun sääntelyä kritisoidaan yksipuolisesti.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan hallituksen tiedotteeseen ja listaan.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituspuolueita, jotka pyrkivät profiloitumaan normien purkajina ja byrokratian vähentäjinä. Ehdotus esitetään järkevänä ja tarpeettoman sääntelyn poistamisena, mikä vahvistaa hallituksen imagoa kansalaisläheisenä toimijana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että pullopanttien verotus on luonnostaan turhaa sääntelyä, jota ei tarvitse perustella muuten kuin tehottomuudella. ”tarpeettomaksi koettuja sääntöjä”
Kuka saa äänen Hallituspuolueiden edustajat saavat äänen ehdotuksen puolustajina, kun taas verottajan tai sääntelyn puolustajien näkökulmaa ei kuulla. ”Ehdotusta kehuu esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi hallituksen norminpurkulistan osaksi järkevää hallintopolitiikkaa. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on pieni ja itsestäänselvä korjaus, vaikka listaan sisältyy myös laajempia poliittisia tavoitteita. Hallituksen edustajien ääni dominoi, ja sääntelyn tarpeettomuus esitetään faktana ilman kriittistä tarkastelua siitä, miksi sääntö on alun perin ollut olemassa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikoksi juuri pullonpalautuksen, vaikka kyseessä on vain yksi 50 ehdotuksesta. Tämä valinta palvelee hallituksen viestintää, sillä se on helposti ymmärrettävä ja sympaattinen esimerkki, joka peittää alleen listan mahdolliset kiistanalaisemmat kohdat.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sääntelyä kuvataan 'tarpeettomaksi' ja 'näennäiseksi', mikä ohjaa lukijaa pitämään sitä turhana.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Pauli Kiuru laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit →
Pauli Kiuru Sinuhe Wallinheimo Henrik Wickström Verohallinto Vilhelm Junnila Peter Östman politiikka talous

Tiedot tästä analyysistä

Tällä hetkellä jos pullojen tai [...277 sanaa...] sopeutuksia, kasvutoimia ja muita politiikkalinjauksia.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →