Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hurja väite leviää Venäjällä Suomen ex-presidentistä

Ilta-Sanomat Uutinen 5.2.2026
Pisteet
67
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
82
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä aktiivisena ja monimuotoisena uhkana Suomen demokratialle. Lukijalle välittyy viesti, että informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa ja kohdistuu erityisesti Suomen Nato-jäsenyyteen sekä Ukrainan tukeen.

Uutinen Ilta-Sanomat Elina Karjalainen · 5.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli katsoo aihetta viranomaisraportin ja turvallisuusasiantuntijoiden kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin asiallinen raportti, mutta se nojaa yksipuolisesti viranomaislähteisiin ja asiantuntijoiden tulkintoihin. Koska kyseessä on turvallisuuspoliittinen aihe, viranomaisnäkökulman dominanssi on tyypillistä, mutta se jättää tilaa vain yhdelle tulkinnalle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisraportin sisältöä vahtikoira-hengessä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on kansallisen turvallisuuden raportoinnista, joka on neutraalia suhteessa kotimaan poliittiseen asetelmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma Venäjän uhasta
  • Suomen turvallisuuspoliittinen linja

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen tai geopoliittinen konteksti Venäjän toimien taustalla jää ohueksi. — Lukija saa kuvan pelkästä uhasta ilman ymmärrystä siitä, miksi Venäjä toimii näin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli kansallisesta turvallisuudesta ja demokratian murentumisesta.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän toimia ja informaatiota kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'murentaa', 'rapauttaa' ja 'mustamaalaavia' käytetään kuvaamaan Venäjän toimia.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjä vs. Suomi/Länsi -asetelma on jutun ytimessä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen (kansallinen turvallisuus) luonteen vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini25
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää sanaa 'hurja' ja viittaa ex-presidenttiin, mikä on lievästi houkutteleva, vaikka sisältö on raporttipohjainen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka käyttääkin 'hurja'-adjektiivia.

Kärjistys: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini40
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentuu me-vs-Venäjä-asetelmalle, mutta se on raportoivaa eikä demonisoivaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; artikkeli nojaa asiantuntijatietoon.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli referoi viranomaisraporttia, ei kohdista syytöksiä yksittäisiin henkilöihin, jotka vaatisivat vastinetta.

5 JSN-arvio 82/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

82
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportin pohjalta.
  • JO 10: Attribuutio on selkeä: tiedot on peräisin Huoltovarmuuskeskuksen raportista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on asiantuntijaraportin referointi, ei henkilöön kohdistuva kritiikki.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on tiivistelmä julkisesta raportista, ei sisällä uutta tutkivaa journalismia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaistiedotusta ja turvallisuuspoliittista linjaa: Venäjän informaatiovaikuttaminen esitetään järjestelmällisenä uhkana, mikä oikeuttaa kansallisen varautumisen ja rajaturvallisuustoimet.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. informaatioympäristön avoimuus. Juttu käsittelee pääosin turvallisuusnäkökulmaa, jättäen vähemmälle huomiolle kysymyksen siitä, miten avoimessa yhteiskunnassa voidaan suojautua vaikuttamiselta ilman, että sananvapaus tai luottamus julkiseen keskusteluun kärsii.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän toimet ovat yksiselitteisesti demokratian murentamiseen tähtäävää 'informaatiovaikuttamista', ilman tarvetta määritellä vaikuttamisen ja normaalin ulkopolitiikan rajaa. ”Venäjä pyrkii informaatiovaikuttamisen keinoin murentamaan eri maiden demokratiaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjä esitetään aktiivisena, strategisena toimijana, kun taas Suomi ja muut länsimaat esitetään passiivisina kohteina, joiden yhtenäisyyttä pyritään rapauttamaan. ”Venäjä valitsee vaikuttamiskeinot kohdemaan mukaan”
Kuka saa äänen Äänessä ovat pääasiassa viranomaiset ja raportin kirjoittajat; Venäjän näkökulmaa tai vastapuolen ääntä ei kuulla, vaan Venäjän toimia tulkitaan ulkopuolisten asiantuntijoiden kautta. ”Raportin kirjoittaneiden Pipsa Havulan ja Joonas Pörstin mukaan”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä aktiivisena ja monimuotoisena uhkana Suomen demokratialle. Lukijalle välittyy viesti, että informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa ja kohdistuu erityisesti Suomen Nato-jäsenyyteen sekä Ukrainan tukeen. Vaikka juttu perustuu viralliseen raporttiin, se normalisoi ajatusta, että länsimainen yhteiskunnallinen keskustelu on alttiina ulkoiselle manipuloinnille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon 'ex-presidentin' (Stubb), vaikka itse raportti käsittelee laajempia ilmiöitä; tämä voi olla toimituksellinen valinta lisätä uutisarvoa henkilöitymisen kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Raportin kirjoittajien ja viranomaisten lausuntoja käytetään totuuden takeena.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu viranomaisraporttiin, jonka väitteet ovat tarkistettavissa virallisista lähteistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • informaatiovaikuttaminen Suomessa
  • välineellistetty maahantulo

Suositellut lähteet

  • Huoltovarmuuskeskus
  • Valtioneuvosto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Elon Musk laajempi kuva → Katso kirjoittajan Elina Karjalainen muut analyysit →
Elon Musk Joonas Pörsti huoltovarmuuskeskus Pavel Astahov Jukka Savolainen Ulkomaat Markku Kivinen Suomi Pipsa Havula Venäjä Alexander Stubb politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän tavoitteena on muun muassa [...828 sanaa...] X:ssä tuolloin 220 miljoonaa seuraajaa.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →