Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Aleksis Salusjärven kolumni: Säälillä rahastavat ihmiset rapauttavat yhteiskunnan hyvinvointipalveluja

Yle Kolumni 18.3.2025
Pisteet
37
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
82
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli haastaa kolmannen sektorin kasvavan roolin hyvinvointipalveluissa ja varoittaa järjestöjen käyttämästä tunteisiin vetoavasta markkinoinnista. Kirjoittaja normalisoi epäluulon avustusjärjestöjä kohtaan ja esittää byrokratian ainoana luotettavana tapana hoitaa yhteiskunnallisia ongelmia, samalla kun se sivuuttaa järjestöjen tekemän työn täydentävän merkityksen.

Kolumni Yle Aleksis Salusjärvi · 18.3.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja esiintyy lukutaidon asiantuntijana, joka arvioi yhteiskunnallisia ilmiöitä oman kokemuksensa kautta.

82
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen ja käyttää voimakkaasti latautunutta kieltä järjestöjen toiminnan kuvaamiseen. Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, ja kirjoittaja käyttää omaa auktoriteettiaan vahvistamaan kriittistä kehystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on kriittinen järjestöjä kohtaan, se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Se puolustaa valtiollista byrokratiaa, mikä on hallinnollinen ja rakenteellinen kanta, ei ideologinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Julkisen sektorin byrokratian välttämättömyys
  • Avustusjärjestöjen toiminnan kyseenalaistaminen

Kritisoidut tahot

  • avustusjärjestöt

Puolustetut tahot

  • julkishallinto

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Järjestöjen tekemän työn positiiviset vaikutukset ja niiden rooli julkisen sektorin täydentäjänä puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa järjestöt nähdään vain ongelmana eikä ratkaisuna.
  • Vastakkainen näkökulma Järjestöjen näkökulma ja niiden edustajien ääni puuttuvat kokonaan. — Lukija ei saa mahdollisuutta kuulla kritiikin kohteena olevien tahojen perusteluja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Yleistäminen Polarisaatio

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Epäluottamus
Paheksunta / viha

Paheksunta järjestöjen 'rahastusta' kohtaan.

Epäluottamus

Epäluottamus järjestöjen motiiveja ja toimintatapoja kohtaan.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'rahastavat ihmiset' ja 'auttamisbisnes'.

Polarisaatio (me-vs-he)

Asettaa vastakkain 'viranomaiset' ja 'pientoimijat/huijarit'.

Tunnevetoaminen on keskeinen osa kolumnin retoriikkaa, jolla lukija ohjataan epäilemään järjestöjen motiiveja.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 80/100, kärjistys 74

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää kirjoittajan pääväitteen, vaikka se onkin kärjistetty.

Klikkihoukutus: 80/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on provokatiivinen ja käyttää kärjistävää kieltä houkutellakseen lukijan.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua 'säälillä rahastavat ihmiset' luodakseen vastakkainasettelun.

Kärjistys: 74/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo selkeän vastakkainasettelun 'meidän' (veronmaksajat/viranomaiset) ja 'heidän' (rahastavat järjestöt) välille.

Populismi: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä järjestöjä kohtaan, mutta ei täytä puhtaan populismin kriteerejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia avustusjärjestöjä ei ole kuultu, eikä niille ole varattu mahdollisuutta vastata väitteisiin.

5 JSN-arvio 35/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

35
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista merkitsemällä teksti kolumniksi.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki on puutteellista, sillä kirjoittaja yleistää yksittäiset huijaukset koskemaan koko kolmatta sektoria.
  • JO 15: Otsikko on kärjistetty ja latautunut, mikä ei täysin vastaa tekstin sävyä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentaatio noudattaa perinteistä byrokratian puolustamisen kaavaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee julkisen sektorin ja byrokratian puolustajia: avustusjärjestöjen toiminta esitetään yhteiskunnan vakautta rapauttavana, mikä korostaa viranomaisvetoisen järjestelmän välttämättömyyttä.
Pelissä Julkisen sektorin palveluvelvoite vs. kansalaisyhteiskunnan omaehtoinen auttamistoiminta. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen viranomaisten roolia ainoana oikeana auttajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että avustusjärjestöjen toiminta on luonnostaan ristiriidassa julkisen hallinnon tehokkuuden kanssa. ”järjestöjen syyllistäessä yhteiskuntaa, ne pyrkivät syöttämään ihmisille tarinaa siitä, miten julkishallinto on pettänyt kansan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Järjestöjen toiminta pelkistetään 'rahastamiseksi' ja 'huijaukseksi', häivyttäen niiden mahdolliset onnistumiset tai todelliset tarpeet. ”Säälillä rahastavat ihmiset rapauttavat yhteiskunnan hyvinvointipalveluja”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa asiantuntijuuttaan ainoana äänenä, eikä anna tilaa järjestöjen tai niiden auttamien ihmisten näkemyksille. ”Kirjoittaja opettaa lukutaitoa eloonjäämistaitona ja hän työskentelee julkisen sektorin ja avustusjärjestöjen parissa”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli haastaa kolmannen sektorin kasvavan roolin hyvinvointipalveluissa ja varoittaa järjestöjen käyttämästä tunteisiin vetoavasta markkinoinnista. Kirjoittaja normalisoi epäluulon avustusjärjestöjä kohtaan ja esittää byrokratian ainoana luotettavana tapana hoitaa yhteiskunnallisia ongelmia, samalla kun se sivuuttaa järjestöjen tekemän työn täydentävän merkityksen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, heijastaako kirjoittajan vahva puolustus byrokratiaa kohtaan hänen omaa ammatillista taustaansa julkisella sektorilla, mikä saattaa värittää hänen näkemystään järjestöjen roolista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää leimaavia termejä kuvaamaan järjestöjen toimintaa.

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Lieva

Esittää, että järjestöjen toiminta on pois viranomaisten tehokkuudesta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työelämä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Aleksis Salusjärvi muut analyysit →
työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • yhteiskunta
  • kolumnit
  • Kolumnit (Yle Radio 1)
  • Aleksis Salusjärvi
  • terveys
  • mielenterveys
  • järjestöt

Tiedot tästä analyysistä

Valtio ulkoistaa yhä suuremman osan [...581 sanaa...] ajautuneiden nuorten ja aikuisten kanssa._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →