Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jaana Strandman palkkasi puolisonsa avustajakseen – näin hän perustelee

Ilta-Sanomat Uutinen 1.11.2025
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
46
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi kansanedustajan puolison palkkaamisesta, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko Strandmanin perustelu sopivien hakijoiden puutteesta uskottava. Vaikka jutussa mainitaan muiden vastaavat rekrytoinnit, se normalisoi ilmiötä esittämällä sen osana laajempaa käytäntöä, mikä hämärtää kysymystä nepotismista.

Uutinen Ilta-Sanomat Elina Karjalainen · 1.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee kansanedustajan rekrytointipäätöstä poliittisessa kontekstissa.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa Strandmanille laajan tilan perustella toimintaansa ilman haastattelua tai kriittistä vastapainoa. Vaikka lopussa mainitaan muiden vastaavat tapaukset, se toimii enemmänkin ilmiön normalisointina kuin kriittisenä tarkasteluna.

Poliittinen kehystys Keskusta

Juttu raportoi vallankäyttöön liittyvästä asiasta, mutta ei ota ideologista kantaa. Se neutraloi kritiikkiä listaamalla vastaavia tapauksia muista puolueista, mikä siirtää huomion yksittäisestä tapauksesta yleiseen käytäntöön.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Strandmanin näkökulma rekrytoinnin välttämättömyydestä

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Eduskunnan avustajajärjestelmän laajempi tarkastelu nepotismin osalta puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, onko käytäntö yleisesti hyväksytty vai onko siitä käyty kriittistä keskustelua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Strandman vetoaa käytännön syihin, kuten hakijoiden puutteeseen.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Strandmanin kertomukset hakijoiden toiveista etätyöstä tukevat hänen perusteluaan.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja keskittyy Strandmanin omiin perusteluihin, jotka on esitetty asiallisesti.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta viittaa Strandmanin omiin perusteluihin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa tapahtuman suoraan.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, juttu raportoi poliittisesta käytännöstä.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy viittauksia 'Suomen asioiden eteen' työskentelyyn, mikä on tyypillistä poliittista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Strandman on jutun kohde ja saa puhua, mutta häntä ei ole haastateltu kriittisesti.

5 JSN-arvio 46/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

46
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys raportoida tapahtuma.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu, vaikka juttu nojaa vahvasti Strandmanin omiin kommentteihin.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä Strandman saa esittää perustelunsa ilman haastattelijan kriittisiä kysymyksiä.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti Strandmanin Facebook-päivitykseen ja Iltalehden aiempaan uutisointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Strandmania, sillä se antaa hänelle tilan perustella kiistanalaista rekrytointia omien sanojensa kautta ilman haastattelua tai kriittistä vastapainoa.
Pelissä Julkisen vallankäytön läpinäkyvyys vs. kansanedustajan vapaus valita avustajansa. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, antaen tilaa rekrytoijan omille perusteluille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kansanedustajan oma selitys rekrytoinnin syistä on riittävä peruste ilman ulkopuolista tarkistusta. ”Strandmanin avustaja on hänen puolisonsa Toni Liukkonen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksen perustelut tulevat vain Strandmanilta, mikä häivyttää rekrytointiprosessin ulkopuolisen tarkastelun. ”Strandman kertoo laittaneensa avustajahakuilmoituksen Facebook-sivulleen”
Kuka saa äänen Strandman on jutun ainoa ääni, joka perustelee valintaansa, kun taas muiden tahojen näkemykset puuttuvat. ”Strandman kertoo kartoittaneensa myös vaihtoehtoa”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi kansanedustajan puolison palkkaamisesta, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko Strandmanin perustelu sopivien hakijoiden puutteesta uskottava. Vaikka jutussa mainitaan muiden vastaavat rekrytoinnit, se normalisoi ilmiötä esittämällä sen osana laajempaa käytäntöä, mikä hämärtää kysymystä nepotismista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei haastattele eduskunnan hallintojohtajaa tai puolueen johtoa vahvistamaan Strandmanin väitteitä rekrytointiprosessin kulusta tai säännöistä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Viitataan eduskunnan hallintojohtajaan rekrytoinnin laillisuuden vahvistamiseksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jukka Salmi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Elina Karjalainen muut analyysit →
Jukka Salmi Perussuomalaiset Sari Tanus Riku-Mikael Leppänen Toni Liukkonen Veijo Niemi Mikko Polvinen Jaana Strandman Kaisa Juuso Mikkelin valtuusto politiikka Pertti Rauhio
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kansanedustaja Jaana Strandman (ps) sanoo, [...306 sanaa...] palkkaamasta perheenjäsentään tai läheistään eduskunta-avustajakseen.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →