Yle

← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä on lisännyt GPS-häirintää Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä

Yle Uutinen 25.5.2026

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi GPS-häirinnän laajentumisen osaksi Suomen turvallisuustilannetta. Lukijalle välittyy kuva, jossa häirintä on hallittu ja selitettävissä oleva ilmiö, eikä se aiheuta välitöntä vaaraa pienveneille, vaikka se vaatiikin varautumista paperikartoilla.

Uutinen Yle Hannu Vähämäki · 25.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli rakentuu täysin merivartioston tiedotteen ja asiantuntijan haastattelun varaan.

/100

Vähäinen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali viranomaistiedotteen välitys. Vinoumaa ei ole, sillä aihepiiri on teknis-turvallisuuspoliittinen ja viranomaisnäkökulma on tässä kontekstissa ensisijainen ja riittävä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistiedon ilman poliittista latausta. Lukijan ajatus ei taivu kumpaankaan suuntaan, vaan pysyy informatiivisessa kehyksessä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Viranomaisen näkemys häirinnän syistä ja varautumisen tärkeydestä.

Kritisoidut tahot

Venäjä

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Viranomaislähtöisyys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi

Artikkeli vetoaa veneilijöiden järkeen ja varautumiseen.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua turvallisuustiedottamisella.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on suora ja informatiivinen: "Venäjä on lisännyt GPS-häirintää Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko toteaa tapahtuman ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on viranomaisvaroituksen välitys, ei kritiikkiä sisältävä juttu, joten vastineoikeutta ei tarvita.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 7: Tiedot perustuvat viranomaislähteeseen.
JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
JO 7: Lähteet tarkistettu viranomaiselta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100

40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan viranomaistiedotteeseen, eikä sisällä omaa tutkivaa otetta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaistiedotusta ja merenkulkuturvallisuutta: se korostaa varautumisen tärkeyttä ja antaa selkeän syyn (Venäjän suojautuminen Ukrainan iskuilta) häiriöille, mikä normalisoi tilanteen osaksi turvallisuusympäristöä.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että häirinnän alkuperä on kiistaton ja tunnettu. ”häirintäsignaali tulee Venäjän suunnasta”

Kuka saa äänen Viranomaisnäkökulma on ainoa ääni, joka selittää ilmiön syyt ja seuraukset. ”Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentajan Pekka Niittylän mukaan”

Tunnelma Realismi

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Pekka Niittylä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Hannu Vähämäki muut analyysit →

Pekka Niittylä Venäjä Ukraina Länsi-Suomen merivartiosto kotimaa politiikka

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Häirintä vaikeuttaa veneiden ja laivojen [...161 sanaa...] navigoida tutkakuvan perusteella ja merikartoin.

Sisältö haettu: 25.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →