Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäläinen Nikita, 38, pakeni Suomeen – pian imatralaisessa leffateatterissa tapahtui jotain, joka paljasti Putinin pelottelukoneiston

Ilta-Sanomat Uutinen 8.1.2026
Pisteet
47
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
50
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän valtion ulottuvista vaikutusvallasta ja pelottelusta Suomen rajojen sisäpuolella. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän viranomaisten toiminta on jatkuva ja konkreettinen uhka myös Suomessa asuville venäläisille.

Uutinen Ilta-Sanomat IS Extran tilaajille Heini Särkkä · 8.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta yksilön kokemuksen kautta, mutta kehystää sen laajaksi turvallisuuspoliittiseksi ilmiöksi.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää vahvasti latautunutta kieltä ja kehystää yksittäisen tapahtuman osaksi laajempaa valtiollista pelottelua. Yksipuolinen uhkakuvan korostaminen nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspoliittista uhkaa, joka on laajasti jaettu huoli Suomessa. Vaikka kieli on latautunutta, se ei edusta perinteistä vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan pikemminkin vahtikoira-journalismia vieraan vallan toiminnasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän valtion toiminta uhkana Suomessa

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten viranomaiset tai muut tahot näkevät tämänkaltaiset tapaukset. — Lukija ei saa kuvaa siitä, onko kyseessä laajempi ilmiö vai yksittäistapaus.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Konflikti kehys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli
Pelko

Uhkaavan 'pelottelukoneiston' ja 'kylmän kouran' korostaminen.

Huoli

Huoli Suomessa asuvien venäläisten turvallisuudesta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko luo jännitettä ja pelkoa.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'pelottelukoneisto' ja 'kylmä koura'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan yksilö vastakkain valtiollisen koneiston kanssa.

Tunnevetoaminen on vahvaa, mikä on tyypillistä sensaatiohakuiselle uutisoinnille, joka pyrkii herättämään lukijassa huolta turvallisuudesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 70/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko lupaa paljastuksen 'pelottelukoneistosta', kun taas itse leipäteksti kuvaa yksittäisen kuvan julkaisemista sosiaalisessa mediassa.

Klikkihoukutus: 70/100

Otsikko luo jännitettä jättämällä tapahtuman epämääräiseksi: 'pian imatralaisessa leffateatterissa tapahtui jotain'.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'pelottelukoneisto' lataa otsikon vahvasti negatiiviseen ja uhkaavaan sävyyn.

Kärjistys: 50/100

Artikkeli rakentaa me-vs-he -asetelman, jossa Venäjän valtio on vihollinen.

Populismi: 40/100

Artikkeli käyttää 'Putinin pelottelukoneisto' -tyyppistä eliitti-vihamielistä kehystä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia tai muita tahoja ei ole kuultu syytösten osalta.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tuoda esiin yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon ja ingressin latautunut kieli ylittää sisällön tarjoaman faktapohjan.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on vakava syytös valtiollista toimijaa kohtaan.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Yksilötarina tuo uutta näkökulmaa tunnettuun aiheeseen, mutta kehystys on hyvin perinteinen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Venäjän hallinnon vastustajia ja turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa Venäjän toiminta Suomessa nähdään uhkana.
Pelissä Yksilön turvallisuus vs. vieraan vallan vaikutusvalta. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen uhkakuvaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän toiminta Suomessa on järjestelmällistä pelottelua. ”Putinin pelottelukoneisto”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän valtion toimijuus esitetään lähes yliluonnollisena ja kaikkialle ulottuvana. ”Putinin Venäjän kylmästä kourasta, joka ulottuu Suomeen asti”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy yhden henkilön kokemukseen, joka toimii todisteena laajemmasta ilmiöstä. ”IS tapasi heistä yhden”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjän valtion ulottuvista vaikutusvallasta ja pelottelusta Suomen rajojen sisäpuolella. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän viranomaisten toiminta on jatkuva ja konkreettinen uhka myös Suomessa asuville venäläisille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko Barbie-elokuvan mainitseminen otsikossa ja tekstissä tarkoituksellinen kontrasti, jolla korostetaan tavallisen elämän ja poliittisen vainon välistä ristiriitaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja metaforia kuten 'kylmä koura' ja 'pelottelukoneisto'.

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Korostetaan Venäjän valtion ulottuvan Suomeen asti.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Imatra laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heini Särkkä muut analyysit →
Imatra Nikita Kirillov Vladimir Putin kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa asuu seitsemän Venäjän ”ulkomaiseksi [...44 sanaa...] kourasta, joka ulottuu Suomeen asti.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →