Analyysi artikkelista: Trump, Vance ja Iranin parlamentin puhemies allekirjoittivat sähköisesti sopimuksen sodan lopettamisesta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini35
- Grok 4.335
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini62
- Grok 4.370
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä rauhansopimuksesta, mutta jättää lukijalle epävarman kuvan sopimuksen todellisesta sisällöstä ja osapuolten sitoutumisesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että vaikka sopimus on allekirjoitettu, sen käytännön toteutus on ristiriitainen ja Israelin vastustus tekee rauhan saavuttamisesta epätodennäköistä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta painottaa Yhdysvaltain hallinnon viestintää. Vastapainona on tuotu esiin Israelin ja Iranin ristiriitaiset kannat, mikä pitää vinouman kohtuullisena.
Artikkeli raportoi eri osapuolten ristiriitaisista lausunnoista neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi mihinkään suuntaan, koska artikkeli esittää sopimuksen epävarmuuden ja eri maiden vastakkaiset intressit.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yhdysvaltain hallinnon näkökulma rauhanvälittäjänä
- Israelin jyrkkä vastustus
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sopimuksen taustalla olevia aiempia neuvotteluja tai historiallista kontekstia ei avata syvällisesti. — Lukijan on vaikea ymmärtää, miksi sopimus on juuri nyt mahdollinen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Lähi-idän tilanteen epävarmuudesta ja sodan jatkumisesta.
Epäluottamus sopimuksen kestävyyttä ja osapuolten sitoutumista kohtaan.
Artikkeli korostaa Israelin ja Iranin välistä vastakkainasettelua.
Sanojen kuten 'uhosi' käyttö kuvaamaan Israelin puolustusministerin lausuntoa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy uutisen aiheena olevaan jännitteiseen tilanteeseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko antaa ymmärtää sopimuksen olevan valmis, kun taas sisältö korostaa sen olevan vasta alustava ja epävarma.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini72
- Grok 4.345
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää jännitteen allekirjoitustavasta.
Otsikko kuvaa tapahtumaa neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini30
- Grok 4.340
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa jännitteistä tilannetta, jossa Israelin ja Iranin välillä on avoin konflikti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Grok 4.330
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Trumpin sosiaalisen median viestien korostaminen tuo mukaan populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki keskeiset osapuolet (USA, Iran, Israel) ovat saaneet esittää näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 7: Useita lähteitä ja näkökulmia on käytetty.
- JO 7: Lähteitä on käytetty monipuolisesti.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko lupaa rauhan, mutta sisältö kuvaa epävarmuutta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu STT-AFP:n uutisvirtaan, mikä on tyypillistä uutistoimistojen välittämälle tiedolle.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä rauhansopimuksesta, mutta jättää lukijalle epävarman kuvan sopimuksen todellisesta sisällöstä ja osapuolten sitoutumisesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että vaikka sopimus on allekirjoitettu, sen käytännön toteutus on ristiriitainen ja Israelin vastustus tekee rauhan saavuttamisesta epätodennäköistä.
Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa sähköistä allekirjoitusta ja Trumpin sosiaalisen median viestejä, vaikka sopimuksen sisältö ja Israelin jyrkkä vastustus tekevät rauhanprosessista erittäin epävarman.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään sanoja kuten 'uhosi' kuvaamaan poliittista lausuntoa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →