Analyysi artikkelista: Bulgarialainen presidentti kävi Helsingissä ja häkeltyi: ”Ei koskaan”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Helsingin vahvasta asemasta EM-kisojen hakijana korostamalla kansainvälisen kattojärjestön puheenjohtajan myönteisiä lausuntoja. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hanke on poliittisesti laajasti tuettu ja että Suomen urheiluliiton johtaminen on onnistunutta, vaikka varsinainen päätöksentekoprosessi ja kilpailevan hakijan (Bryssel) vahvuudet jäävät taustalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään myönteinen ja keskittyy tukemaan Helsingin kisahanketta. Vaikka se on uutisena asiallinen, lähteiden valinta painottuu vahvasti hankkeen edistäjiin ja tukijoihin, mikä tekee siitä hieman yksipuolisen.
Artikkeli käsittelee urheilupoliittista hanketta ja sen edistymistä. Vaikka se on myönteinen Helsingin hankkeelle, kyseessä ei ole ideologinen kannanotto, vaan urheilujournalismin piiriin kuuluva raportointi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Helsingin kisahankkeen vahvuus
- Kansainvälisen liiton myönteinen suhtautuminen
Puolustetut tahot
- Helsingin EM-kisahanke
- Riikka Pakarinen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kilpailevan hakijakaupungin (Bryssel) näkökulma tai vahvuudet puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa kisahaun kilpailutilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kehuvat lausunnot ja onnistumisen tunne.
Kansainvälisen kattojärjestön tuki luo luottamusta hankkeen onnistumiseen.
Artikkeli korostaa onnistumisia ja kehuja.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy urheilutapahtuman hakemiseen, mikä on tyypillistä tällaiselle uutisoinnille.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääviestiä haastateltavan häkeltymisestä ja arviosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini45
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää hämmennystä ja sitaattia herättämään uteliaisuutta, vaikka sisältö on asiallista urheilupoliittista raportointia.
Otsikko on neutraali ja kuvailee haastateltavan reaktiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua tai polarisaatiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Brysselin hakijaryhmää ei ole kuultu, vaikka he ovat Helsingin kilpailijoita.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen urheilupoliittisesta tilanteesta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 11: Toimittaja erottaa haastateltavan mielipiteet uutisoinnista.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen (Brysselin hakijoiden) näkökulma puuttuu kokonaan, vaikka kyseessä on kilpailutilanne.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu haastatteluun, joka on tyypillistä urheilujournalismia.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Helsingin vahvasta asemasta EM-kisojen hakijana korostamalla kansainvälisen kattojärjestön puheenjohtajan myönteisiä lausuntoja. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hanke on poliittisesti laajasti tuettu ja että Suomen urheiluliiton johtaminen on onnistunutta, vaikka varsinainen päätöksentekoprosessi ja kilpailevan hakijan (Bryssel) vahvuudet jäävät taustalle.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →