Analyysi artikkelista: EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee Suomen itärajalla perjantaina – tässä syy
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna45
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna70
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi hallituksen pyrkimyksen siirtää rajavalvonnan kustannuksia EU:n vastuulle. Lukijalle välittyy kuva, jossa itärajan turvallisuus ja taloudellinen elinvoima nähdään yhtenä kokonaisuutena, jota EU:n tulisi tukea, mutta vaihtoehtoisia näkökulmia EU:n rahoituspolitiikan reunaehdoista ei esitetä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta lähteistys on yksipuolinen. Vain hallituksen edustajia ja hallituspuolueen kansanedustajaa kuullaan, mikä tekee jutusta hallituksen tavoitteita tukevan.
Artikkeli raportoi hallituksen tavoitteita, mutta ei sisällä vahvaa ideologista latausta. Se keskittyy vallankäytön ja aluepolitiikan raportointiin, mikä on journalistisesti neutraalia, vaikka lähteistys onkin painottunut.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen hallituksen tarve saada EU-rahoitusta itärajalle
- Itärajan turvallisuusongelmien kytkeminen EU:n laajempaan turvallisuuteen
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma EU-komission näkökulma vierailun tavoitteisiin puuttuu. — Lukija ei saa tietää, onko komissiolla valmiutta rahoitukseen vai onko vierailu vain symbolinen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli itärajan elinvoimaisuudesta ja turvallisuudesta.
Rajatilanne esitetään turvallisuusuhkana, joka vaatii ulkopuolista apua.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja kytkeytyy turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- GPT-5.6 Luna15
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta lupaa syyn vierailulle, joka avataan jutussa.
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
- GPT-5.6 Luna10
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- GPT-5.6 Luna10
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää lievää 'kansa vs. eliitti' -henkeä itärajan alueiden elinvoimaisuuden kautta, mutta pysyy asiallisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — EU-komissiota ei ole kuultu, vaikka se on vierailun keskeinen osapuoli.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähde on mainittu (erityisavustaja Tikkanen).
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu: EU-komission näkemystä vierailun tavoitteista ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu pitkälti hallituksen tiedottamiseen vierailusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi hallituksen pyrkimyksen siirtää rajavalvonnan kustannuksia EU:n vastuulle. Lukijalle välittyy kuva, jossa itärajan turvallisuus ja taloudellinen elinvoima nähdään yhtenä kokonaisuutena, jota EU:n tulisi tukea, mutta vaihtoehtoisia näkökulmia EU:n rahoituspolitiikan reunaehdoista ei esitetä.
Herää kysymys, miksi vierailun isäntäpuoli (hallitus) saa määritellä keskustelunaiheet yksipuolisesti ilman, että komission odotuksia tai EU:n yleistä linjaa rahoituksesta avataan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →