Analyysi artikkelista: Suomen ei tarvitse nostaa puolustusmenoja Trumpin vaatimaan viiteen prosenttiin, sanoo kokoomuksen Jukka Kopra
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii normalisoimaan tilanteen, jossa Yhdysvaltain presidentti esittää Suomelle ja muille Nato-maille merkittäviä taloudellisia lisävaatimuksia. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen puolustus on jo riittävällä tasolla ja että Trumpin vaatimukset ovat pikemminkin neuvottelunavauksia kuin toteutuvia velvoitteita.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli nojaa vahvasti yhden hallituspuolueen edustajan näkemykseen. Vaikka sävy on asiallinen, vastakkaisia näkemyksiä tai riippumatonta analyysia ei ole haettu, mikä tekee jutusta hallinnon näkökulmaa korostavan.
Juttu edustaa vallitsevaa virallista linjaa. Se ei ole ideologisesti latautunut, vaan pikemminkin hallinnollinen ja pragmaattinen. 'Center'-luokitus johtuu siitä, että se raportoi Suomen virallista kantaa ilman pyrkimystä haastaa sitä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen puolustusmenojen nykytaso on riittävä
- Trumpin vaatimus on neuvottelutavoite, ei toteutuva fakta
Puolustetut tahot
- Suomen puolustuspolitiikka
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kriittinen tai vaihtoehtoinen näkökulma puolustusmenojen tasoon puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi Trump vaatii viittä prosenttia tai mitä seurauksia vaatimuksen sivuuttamisella voisi olla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Juttu vetoaa järkeen ja käytännön realiteetteihin, kuten toimitusaikoihin.
Artikkeli välttää tunnevetoamista ja pyrkii asialliseen, analyyttiseen otteeseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun pääviestin.
Otsikko raportoi Jukka Kopran kannan neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota pitäisi kuulla; kyseessä on poliittinen arviointi.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Nato) on mainittu ja grafiikka on selkeä.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen tai laajemman asiantuntijakentän kuuleminen puuttuu, mikä tekee jutusta yksipuolisen.
6 Omaperäisyys
Juttu on perusluonteinen uutinen, joka perustuu yhden haastateltavan lausuntoon.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii normalisoimaan tilanteen, jossa Yhdysvaltain presidentti esittää Suomelle ja muille Nato-maille merkittäviä taloudellisia lisävaatimuksia. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen puolustus on jo riittävällä tasolla ja että Trumpin vaatimukset ovat pikemminkin neuvottelunavauksia kuin toteutuvia velvoitteita.
Herää kysymys, miksi jutussa ei haastateltu ketään ulkopuolista turvallisuuspolitiikan tutkijaa tai oppositiopoliitikkoa tasapainottamaan hallituspuolueen edustajan näkemystä, vaikka aihe on kansainvälisesti merkittävä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu Nato-maiden puolustusmenojen vertailuun, mikä vaatii tilastollista tarkkuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Nato-maiden puolustusmenot BKT:sta
Suositellut lähteet
- NATO
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →