Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjän tunnettu propagandisti piikittelee Stubbia: ”Tässä ei todellakaan ole kyse teistä”

Ilta-Sanomat Uutinen 16.12.2025
Pisteet
56
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
22
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Venäjän valtionhallinnon lähellä olevan propagandistin reaktiot Suomen presidentin lausuntoihin. Lukijalle välittyy kuva jatkuvasta vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta, jossa Suomen johtoa pyritään vähättelemään ja naurunalaisistamaan.

Uutinen Ilta-Sanomat · 16.12.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee tilannetta suomalaisesta näkökulmasta, jossa Venäjän toiminta nähdään uhkana tai vihamielisenä.

22
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli raportoi Venäjän propagandistien kommenteista neutraalisti, mutta valinta nostaa nämä kommentit uutisaiheeksi korostaa jännitteitä. Kyseessä on raportointi vihamielisestä retoriikasta, ei median oma vinouma.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli toimii vahtikoirana raportoimalla Venäjän informaatiovaikuttamisesta. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on ulkopoliittisen jännitteen kuvaamisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän propagandistien vihamielinen suhtautuminen Suomeen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi analyysi siitä, miksi Venäjän propaganda keskittyy juuri nyt Stubbiin, puuttuu. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä Venäjän strategisista tavoitteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Vastakkainasettelun korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Venäjän ja Suomen välisten suhteiden jännitteen korostaminen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'propagandisti' ja 'piikittelee' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Suomen johdon välisen sanailun nostaminen keskiöön.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportointiin olemassa olevasta konfliktista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 35

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää sisällön, jossa propagandisti piikittelee Stubbia.

Klikkihoukutus: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provosoivaa lainausta propagandistilta houkutellakseen lukijan klikkaamaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'piikittelee' lataa otsikon vastakkainasettelulla.

Kärjistys: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa polarisoitunutta tilannetta, mutta raportointi itsessään on neutraalia.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta kirjoittajan äänessä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on raportointi ulkomaisen toimijan sosiaalisen median kommenteista, ei kotimainen kritiikki, joka vaatisi vastineen.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla mitä on sanottu.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes kokonaan sosiaalisen median poimintoihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka seuraa Venäjän informaatiovaikuttamista ja sen suhdetta Suomen johtoon. Kehystys korostaa Venäjän propagandistien vihamielisyyttä Suomea kohtaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Margarita Simonjanin kirjoitukset ovat suoraa Venäjän valtion propagandaa, jota tulee seurata ja raportoida. ”Venäjän johtaviin propagandisteihin kuuluva Margarita Simonjan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän propagandistien toimijuus korostuu, kun taas Stubbin rooli on lähinnä reagoiva kohde. ”Stubb on tänä syksynä ollut useasti Venäjän edustajien ja propagandistien hampaissa.”
Kuka saa äänen Simonjanin sosiaalisen median kirjoitukset saavat runsaasti tilaa, kun taas Stubbin lausuntoja referoidaan lyhyesti. ”– Antakaa olla – me pyydämme – tässä ei todellakaan ole kyse teistä, Simonjan kirjoittaa X:ssä.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin Venäjän valtionhallinnon lähellä olevan propagandistin reaktiot Suomen presidentin lausuntoihin. Lukijalle välittyy kuva jatkuvasta vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta, jossa Suomen johtoa pyritään vähättelemään ja naurunalaisistamaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, vahvistaako tällainen uutisointi osaltaan Venäjän tavoittelemaa kuvaa Suomen ja Venäjän välisestä jännitteestä, vaikka kyseessä onkin yksittäisen propagandistin sosiaalisen median piikittely.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän toimijoiden leimaaminen propagandisteiksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva →
Ulkomaat Margarita Simonjan Suomi Venäjä Sergei Lavrov Alexander Stubb politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Stubb sanoi haastattelussa, ettei Suomella [...141 sanaa...] kitkenyt "natsismin juuria" pois Suomesta.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →