Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Radiossa pitää puhua yleiskieltä, ei murretta

Helsingin Sanomat Mielipidekirjoitus 29.7.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoitus heijastaa sukupolvien välistä tai asenteellista jännitettä suomen kielen käytöstä julkisessa tilassa. Lukijalle välittyy kuva, jossa murteiden käyttö radiossa nähdään epäammattimaisena ja häiritsevänä, mikä normalisoi ajatusta yleiskielestä ainoana oikeana ja neutraalina tapana viestiä koko maalle.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat HS-tilaajille · 29.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Kirjoitus on lukijan mielipide, joka edustaa yksittäisen kansalaisen näkökulmaa kielikulttuuriin.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoitus on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on genren mukaista. Se on kuitenkin yksipuolinen ja korostaa kirjoittajan omaa kielikäsitystä ainoana oikeana tapana.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoitus käsittelee kielellisiä normeja, ei puoluepolitiikkaa. Se edustaa konservatiivista suhtautumista kielikulttuuriin, mutta ei ole poliittisesti sitoutunut.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yleiskielen ensisijaisuus
  • Murteiden epäammattimaisuus

Kritisoidut tahot

  • nuoret toimittajat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kirjoituksesta puuttuu konteksti siitä, miksi Yle on siirtynyt käyttämään enemmän murteita (esim. alueellinen edustavuus). — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi radiotoimittajien puhetyyli on muuttunut, mikä jättää keskustelun yksipuoliseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Paheksunta / viha
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumistaan radiotoimittajien puhetyyliin.

Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu murteiden käyttöä valtakunnallisessa mediassa.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "särähtävät korvaan" ja "häiritsevä asia" korostavat negatiivista tunnetilaa.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, jossa kirjoittaja jakaa henkilökohtaisen kokemuksensa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää mielipiteen ytimen: "Radiossa pitää puhua yleiskieltä, ei murretta".

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko on suora vaatimus, joka asettaa yleiskielen ja murteen vastakkain ("ei murretta").

Kärjistys: 25/100

Kirjoitus luo lievän vastakkainasettelun yleiskielen ja murteiden välille.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, ei uutinen, joka vaatisi vastineen.

5 JSN-arvio 100/100 · 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Kirjoittajan subjektiivinen mieltymys esitetään yleispätevänä vaatimuksena.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen kielikeskustelun teema, joka toistuu säännöllisesti mielipidepalstoilla.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yleiskielen vaalijoita ja perinteisen radiokulttuurin kannattajia, jotka kokevat murteiden ja puhekielen yleistymisen valtakunnallisessa mediassa kielitason heikkenemisenä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Kirjoittaja olettaa, että yleiskieli on ainoa neutraali ja hyväksyttävä tapa puhua valtakunnallisessa radiossa. ”Kun puhutaan koko Suomelle, pitää puhua yleiskieltä, ei murretta.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja edustaa omaa mielipidettään, eikä tekstissä kuulla vastapuolta eli murretta käyttäviä toimittajia tai kielitieteilijöitä, jotka saattaisivat nähdä murteet rikkautena. ”En halua kuulla, että toimittaja on kotoisin Tampereelta tai mistään muualtakaan Suomesta.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Kirjoitus heijastaa sukupolvien välistä tai asenteellista jännitettä suomen kielen käytöstä julkisessa tilassa. Lukijalle välittyy kuva, jossa murteiden käyttö radiossa nähdään epäammattimaisena ja häiritsevänä, mikä normalisoi ajatusta yleiskielestä ainoana oikeana ja neutraalina tapana viestiä koko maalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, heijastaako kirjoitus laajempaa turhautumista yhteiskunnallisiin muutoksiin, joissa perinteiset instituutiot ja niiden normit murtuvat. Kirjoittajan vaatimus toimittajan alkuperän häivyttämisestä voi viitata haluun palata aikaan, jolloin median ääni oli yhtenäisempi ja vähemmän sidoksissa alueellisiin identiteetteihin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yle laajempi kuva →
Yle Seija Haukka-aho kulttuuri ja viihde
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide

Tiedot tästä analyysistä

Kuuntelen paljon radiota. Huolimaton puheilmaisu [...176 sanaa...] muualtakaan Suomesta. Seija Haukka-aho Kirkkonummi

Sisältö haettu
30.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →