Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Kynämiesten viimeinen taisto

Yle Analyysi 20.1.2016
Pisteet
53
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää työmarkkinaneuvottelut valtapeliksi, jossa ay-liikkeen on osoitettava kykynsä sopia säilyttääkseen merkityksensä. SAK esitetään neuvottelujen jarruna ja sisäisesti hajaantuneena toimijana, kun taas hallituksen ja työnantajien paineet sopimiseen normalisoidaan välttämättömyytenä.

Analyysi Yle Riikka Uosukainen · 20.1.2016 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee työmarkkinaneuvotteluja poliittisena pelinä, jossa keskiössä on hallituksen ja järjestöjen välinen valtasuhde.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa hallituksen ja työnantajien näkökulmaa neuvottelujen välttämättömyydestä. SAK:n toiminta kehystetään ongelmalliseksi, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Oikea

Kehystys asettaa ay-liikkeen ja erityisesti SAK:n vastuulliseksi neuvottelujen onnistumisesta hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä tukee hallituksen ja työnantajien markkinaehtoista työmarkkinapolitiikkaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työnantajien ja hallituksen tarve sopimukselle
  • Ay-liikkeen uudistumispaine

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma SAK:n omat perustelut neuvottelutavoitteilleen jäävät vähäisiksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa neuvottelujen sisällöllisistä erimielisyyksistä.
  • Tausta Työmarkkinoiden historiallisen sopimusjärjestelmän merkitystä ei avata laajemmin. — Lukija ei ymmärrä, miksi sopiminen on järjestöille vaikeaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli työmarkkinajärjestöjen merkityksen säilymisestä.

Epäluottamus

Epäluottamus SAK:n neuvotteluhalukkuutta kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'taisto' ja 'gallupkato'.

Konflikti- tai kriisikehys

Työmarkkinaneuvottelut esitetään jatkuvana valtataisteluna.

Tunteisiin vetoaminen on tyypillistä poliittiselle analyysille, mutta tässä se vahvistaa kuvaa ay-liikkeestä jarruttavana voimana.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön painotusta neuvottelujen vaikeudesta.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää dramaattista kieltä, mutta on linjassa analyysin sisällön kanssa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'taisto' luo mielikuvan konfliktista, joka on tyypillistä työmarkkinauutisoinnille.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen ja SAK:n välille.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa viitataan duunarien paluumuuttoon, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Lauri Lylyä kritisoidaan neuvotteluoikeuksien puutteesta, mutta hänelle ei anneta mahdollisuutta kommentoida väitettä.

5 JSN-arvio 58/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — analyysi on selkeästi merkitty, mikä auttaa lukijaa erottamaan tulkinnan uutisesta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — SAK:n puheenjohtajaa kritisoidaan suoraan, mutta hänelle ei anneta tilaa vastata kritiikkiin.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi toistaa syksyn neuvotteluista tuttuja asetelmia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen ja työnantajien intressiä saada aikaan sopimus, joka vähentäisi poliittista epävarmuutta ja SDP:n gallup-nousua.
Pelissä Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä vs. hallituksen pakkolainsäädäntö. Juttu käsittelee pääosin sopimusjärjestelmän kykyä uudistua hallituksen tavoitteiden mukaisesti.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ay-liikkeen on välttämätöntä muuttua ja sopia hallituksen tavoitteiden mukaisesti säilyttääkseen relevanssinsa. ”Murroksen aikoina ei ole tavatonta, että vanhojen instituutioiden rooli kyseenalaistetaan. Niin voi käydä myös työmarkkinajärjestöille, jos niistä ei ole hoitamaan perusduuniaan eli sopimista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään SAK:n sisäinen päätöksenteko ja vastarinta esitetään passiivisena tai epäselvänä, mikä häivyttää järjestön omat strategiset valinnat. ”SAK:n lopullisesta tahdosta ei oikein ota selvää.”
Kuka saa äänen Työnantajapuolen ja hallituksen näkökulmat hallitsevat analyysia, kun taas SAK:n toiminta esitetään ulkopuolisen tarkkailijan tulkintana. ”SAK:n Lauri Lyly sanoo olevansa valmis tuomaan syksyn paketin nollaratkaisuineen uudelleen neuvottelupöytään”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää työmarkkinaneuvottelut valtapeliksi, jossa ay-liikkeen on osoitettava kykynsä sopia säilyttääkseen merkityksensä. SAK esitetään neuvottelujen jarruna ja sisäisesti hajaantuneena toimijana, kun taas hallituksen ja työnantajien paineet sopimiseen normalisoidaan välttämättömyytenä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa SAK:n sisäistä hajaannusta ja Lylyn rajoitettua valtaa juuri ennen neuvottelujen alkua; tämä voi heikentää järjestön neuvotteluasemaa julkisuudessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Kuvataan neuvotteluja taistona ja järjestöjen roolia kyseenalaistetaan.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen STTK laajempi kuva → Katso kirjoittajan Riikka Uosukainen muut analyysit →
STTK SAK Akava Antti Palola Markku Jalonen Timo Soini Lauri Lyly EK Riku Aalto Sture Fjäder työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Analyysit (Yle Uutiset)
  • politiikka
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
  • Palkansaajajärjestöt ja ammattiliitot
  • etujärjestöt
  • työmarkkinapolitiikka
  • työnantajat
  • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)

Tiedot tästä analyysistä

Työmarkkinajärjestöt palaavat neuvottelupöytään ensi viikolla. [...422 sanaa...] ole hoitamaan perusduuniaan eli sopimista.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →