← Etusivu

Analyysi artikkelista: Maahanmuutto | Kun työpaikkoja ei ole, Suomi vajosi maahanmuuttajien vertailussa

Helsingin Sanomat Uutinen 3.8.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini94
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi maahanmuuttajien heikompaa työllisyysastetta Suomessa viittaamalla taloudellisiin suhdanteisiin ja maahanmuuton rakenteellisiin syihin, kuten turvapaikanhakijoiden suureen osuuteen. Lukijalle välittyy kuva, että tilanne ei johdu pelkästään epäonnistuneesta kotouttamisesta, vaan monimutkaisesta kokonaisuudesta, johon vaikuttavat myös kieli, asuinpaikka ja työmarkkinoiden luonne.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tutkijoiden ja asiantuntijoiden kautta, mikä antaa sille analyyttisen ja rakenteellisen näkökulman.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja pyrkii selittämään tilastoja monesta näkökulmasta. Vaikka se painottaa rakenteellisia syitä, se ei sulje pois muita näkökulmia ja antaa tilaa asiantuntijoille, jotka tuovat esiin useita eri tekijöitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta asiantuntijavetoisesti ja pyrkii selittämään ilmiötä moniulotteisesti. Se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan toimii vahtikoiran tavoin tuomalla esiin tilastojen taustoja.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Rakenteelliset syyt työllisyyseroille
  • Suhdannevaihteluiden merkitys

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijoiden valinta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin selittäessään työllisyysasteen eroja.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se käytä tunnevetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ydinaiheen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali ja analyyttinen, eikä siinä ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyyttinen selvitys, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteitä on käytetty monipuolisesti ja asiantuntijoita on kuultu.
  • JO 11: Asiantuntijoiden näkemykset on selvästi erotettu toimittajan kerronnasta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu ajatushautomon selvitykseen, mutta tuo siihen lisäarvoa suomalaisten asiantuntijoiden kommenteilla.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää maahanmuuttajien työllisyyden haasteita Suomessa suhteessa muihin EU-maihin. Kehystys nostaa esiin rakenteellisia ja suhdanteisiin liittyviä syitä, mikä siirtää painopistettä pelkästä kotouttamispolitiikan kritiikistä laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maahanmuuttajien työllisyysaste on keskeinen mittari kotoutumisen onnistumiselle. ”toiset maat ovat onnistuneet integroimaan EU:n ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat työmarkkinoilleen toisia paremmin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työllisyyden heikkeneminen esitetään osittain ulkoisena voimana, jolloin yksittäisten poliittisten päätösten vastuu häivytetään. ”Sitten Suomen talous heikkeni.”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (Saukkonen, Virkola) saavat laajan tilan selittää tilannetta, mikä antaa jutulle tasapainoisen ja analyyttisen sävyn. ”Dosentti Pasi Saukkosen mielestä on otettava huomioon, että kyseinen maavertailu on pysäytyskuva viime vuodesta.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi maahanmuuttajien heikompaa työllisyysastetta Suomessa viittaamalla taloudellisiin suhdanteisiin ja maahanmuuton rakenteellisiin syihin, kuten turvapaikanhakijoiden suureen osuuteen. Lukijalle välittyy kuva, että tilanne ei johdu pelkästään epäonnistuneesta kotouttamisesta, vaan monimutkaisesta kokonaisuudesta, johon vaikuttavat myös kieli, asuinpaikka ja työmarkkinoiden luonne.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa painotetaan vahvasti suhdanteiden ja rakenteiden merkitystä juuri nyt; se voi toimia vastapainona julkisessa keskustelussa esiintyvälle kritiikille, joka vaatii tiukempia kotouttamistoimia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 95/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini96
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisen vertailun varaan, joten virallisten tilastojen tarkistaminen on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maahanmuuttajien työllisyysaste Suomessa
  • työperäinen maahanmuutto

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Tommaso Frattini laajempi kuva Katso kirjoittajan Julius Numminen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien työllisyysaste [...641 sanaa...] hän pitää niitä pääpiirteittäin luotettavina.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →