Analyysi artikkelista: Maahanmuutto | Kun työpaikkoja ei ole, Suomi vajosi maahanmuuttajien vertailussa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini94
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi maahanmuuttajien heikompaa työllisyysastetta Suomessa viittaamalla taloudellisiin suhdanteisiin ja maahanmuuton rakenteellisiin syihin, kuten turvapaikanhakijoiden suureen osuuteen. Lukijalle välittyy kuva, että tilanne ei johdu pelkästään epäonnistuneesta kotouttamisesta, vaan monimutkaisesta kokonaisuudesta, johon vaikuttavat myös kieli, asuinpaikka ja työmarkkinoiden luonne.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja pyrkii selittämään tilastoja monesta näkökulmasta. Vaikka se painottaa rakenteellisia syitä, se ei sulje pois muita näkökulmia ja antaa tilaa asiantuntijoille, jotka tuovat esiin useita eri tekijöitä.
Artikkeli käsittelee aihetta asiantuntijavetoisesti ja pyrkii selittämään ilmiötä moniulotteisesti. Se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan toimii vahtikoiran tavoin tuomalla esiin tilastojen taustoja.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Rakenteelliset syyt työllisyyseroille
- Suhdannevaihteluiden merkitys
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin selittäessään työllisyysasteen eroja.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se käytä tunnevetoamista.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ydinaiheen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on neutraali ja analyyttinen, eikä siinä ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyyttinen selvitys, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
- JO 7: Lähteitä on käytetty monipuolisesti ja asiantuntijoita on kuultu.
- JO 11: Asiantuntijoiden näkemykset on selvästi erotettu toimittajan kerronnasta.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu ajatushautomon selvitykseen, mutta tuo siihen lisäarvoa suomalaisten asiantuntijoiden kommenteilla.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi maahanmuuttajien heikompaa työllisyysastetta Suomessa viittaamalla taloudellisiin suhdanteisiin ja maahanmuuton rakenteellisiin syihin, kuten turvapaikanhakijoiden suureen osuuteen. Lukijalle välittyy kuva, että tilanne ei johdu pelkästään epäonnistuneesta kotouttamisesta, vaan monimutkaisesta kokonaisuudesta, johon vaikuttavat myös kieli, asuinpaikka ja työmarkkinoiden luonne.
Herää kysymys, miksi artikkelissa painotetaan vahvasti suhdanteiden ja rakenteiden merkitystä juuri nyt; se voi toimia vastapainona julkisessa keskustelussa esiintyvälle kritiikille, joka vaatii tiukempia kotouttamistoimia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini96
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisen vertailun varaan, joten virallisten tilastojen tarkistaminen on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maahanmuuttajien työllisyysaste Suomessa
- työperäinen maahanmuutto
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Eurostat
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →