← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yllätysnimi kiilasi pääministerigallupissa – ”Vetää nöyräksi”

Iltalehti Uutinen 11.8.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Ilo / innostus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Vasemmistoliiton ja Minja Koskelan suosion kasvun, mutta jättää huomioimatta laajemman poliittisen kontekstin, kuten hallitus-oppositio-asetelman tai muiden puolueiden kannatuksen laskun syyt. Lukijalle välittyy kuva menestyvästä ja johdonmukaisesta poliittisesta toimijasta, jonka nousu on gallup-tulosten perusteella vääjäämätöntä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista kannatusta ja puoluejohtajien suosiota.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta valitsee näkökulmaksi Vasemmistoliiton menestyksen. Se ei sisällä varsinaista propagandaa tai voimakasta polarisaatiota, mutta painottaa yhden toimijan näkökulmaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi gallup-lukuja ja antaa tilaa päähenkilön omille kommenteille. Vaikka kehystys on myönteinen Vasemmistoliitolle, kyseessä on uutisointi gallup-noususta, eikä artikkeli aja ideologista agendaa tai kritisoi muita puolueita.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Minja Koskelan ja Vasemmistoliiton nousu
  • Asiapohjainen politiikka

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Gallup-muutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia syitä ei analysoida. — Lukija ei saa selitystä sille, miksi kannatus on muuttunut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Ilo / innostus
Ilo / innostus

Koskelan kommentit suosion tuomasta lämmöstä ja nöyryydestä.

Positiivinen kehystys

Artikkeli keskittyy onnistumisiin ja kannatuksen kasvuun.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy haastateltavan omiin reaktioihin gallup-tuloksista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin gallup-tietoja.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää 'yllätysnimi'-termiä luomaan kiinnostusta, vaikka kyseessä on tunnettu puoluejohtaja.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali, vaikka 'yllätysnimi' onkin hieman dramatisoiva.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-retoriikkaa.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen; se raportoi gallup-lukuja asiallisesti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei sisällä kritiikkiä, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen gallup-lukujen osalta.
  • JO 11: Mielipiteet (Koskelan kommentit) on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 7: Gallup-tulokset esitetty tarkasti.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki voisi olla syvempää, sillä artikkelissa ei pohdita gallup-muutosten syitä laajemmin.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu olemassa oleviin gallup-tietoihin ja haastatteluun, ei tarjoa uutta analyyttistä syvyyttä.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Vasemmistoliittoa ja Minja Koskelaa: uutisointi keskittyy yksinomaan heidän kannatuksensa nousuun ja myönteiseen imagoon, mikä vahvistaa mielikuvaa puolueen nousukiidosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että gallup-suosio on suora mittari poliittisesta onnistumisesta ja luottamuksesta. ”Aina lämmittää se, että saa ihmisten luottamuksen, sehän on poliitikolle hirveän tärkeää”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa laajan tilan Minja Koskelan omalle tulkinnalle suosionsa syistä, mutta ei haasta näitä näkemyksiä muilla asiantuntija-arvioilla. ”Uskon, että se johtuu pitkälti siitä, että olemme yhdessä vasemmistoliitossa kaikki tehneet pitkäjänteisesti töitä”
Tunnelma Ilo / innostus

Artikkeli nostaa esiin Vasemmistoliiton ja Minja Koskelan suosion kasvun, mutta jättää huomioimatta laajemman poliittisen kontekstin, kuten hallitus-oppositio-asetelman tai muiden puolueiden kannatuksen laskun syyt. Lukijalle välittyy kuva menestyvästä ja johdonmukaisesta poliittisesta toimijasta, jonka nousu on gallup-tulosten perusteella vääjäämätöntä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti juuri Koskelan henkilökohtaiseen suosioon ja nuorten kannatukseen, vaikka puolueen yleinen kannatus on gallupien mukaan edelleen selvästi SDP:n takana. Tämä voi viitata pyrkimykseen luoda kiinnostavaa henkilövetoista narratiivia perinteisen puoluekannatusuutisoinnin sijaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini91
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin gallup-lukuihin, joiden tarkistaminen on keskeistä artikkelin uskottavuuden kannalta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Pääministerigallup 2026
  • Puolueiden kannatuskehitys 2025-2026

Suositellut lähteet

  • Uutissuomalainen
  • Yle
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Antti Kaikkonen laajempi kuva Katso kirjoittajan Hanna Gråsten-Lahtinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolueet
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Politiikka
  • Suomen politiikka
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan suosio [...533 sanaa...] tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →