Analyysi artikkelista: Yllätysnimi kiilasi pääministerigallupissa – ”Vetää nöyräksi”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin Vasemmistoliiton ja Minja Koskelan suosion kasvun, mutta jättää huomioimatta laajemman poliittisen kontekstin, kuten hallitus-oppositio-asetelman tai muiden puolueiden kannatuksen laskun syyt. Lukijalle välittyy kuva menestyvästä ja johdonmukaisesta poliittisesta toimijasta, jonka nousu on gallup-tulosten perusteella vääjäämätöntä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta valitsee näkökulmaksi Vasemmistoliiton menestyksen. Se ei sisällä varsinaista propagandaa tai voimakasta polarisaatiota, mutta painottaa yhden toimijan näkökulmaa.
Artikkeli raportoi gallup-lukuja ja antaa tilaa päähenkilön omille kommenteille. Vaikka kehystys on myönteinen Vasemmistoliitolle, kyseessä on uutisointi gallup-noususta, eikä artikkeli aja ideologista agendaa tai kritisoi muita puolueita.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Minja Koskelan ja Vasemmistoliiton nousu
- Asiapohjainen politiikka
Puolustetut tahot
- Minja Koskela
- Vasemmistoliitto
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Gallup-muutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia syitä ei analysoida. — Lukija ei saa selitystä sille, miksi kannatus on muuttunut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Koskelan kommentit suosion tuomasta lämmöstä ja nöyryydestä.
Artikkeli keskittyy onnistumisiin ja kannatuksen kasvuun.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy haastateltavan omiin reaktioihin gallup-tuloksista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin gallup-tietoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää 'yllätysnimi'-termiä luomaan kiinnostusta, vaikka kyseessä on tunnettu puoluejohtaja.
Otsikko on neutraali, vaikka 'yllätysnimi' onkin hieman dramatisoiva.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-retoriikkaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen; se raportoi gallup-lukuja asiallisesti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei sisällä kritiikkiä, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen gallup-lukujen osalta.
- JO 11: Mielipiteet (Koskelan kommentit) on erotettu selvästi faktoista.
- JO 7: Gallup-tulokset esitetty tarkasti.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki voisi olla syvempää, sillä artikkelissa ei pohdita gallup-muutosten syitä laajemmin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu olemassa oleviin gallup-tietoihin ja haastatteluun, ei tarjoa uutta analyyttistä syvyyttä.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin Vasemmistoliiton ja Minja Koskelan suosion kasvun, mutta jättää huomioimatta laajemman poliittisen kontekstin, kuten hallitus-oppositio-asetelman tai muiden puolueiden kannatuksen laskun syyt. Lukijalle välittyy kuva menestyvästä ja johdonmukaisesta poliittisesta toimijasta, jonka nousu on gallup-tulosten perusteella vääjäämätöntä.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti juuri Koskelan henkilökohtaiseen suosioon ja nuorten kannatukseen, vaikka puolueen yleinen kannatus on gallupien mukaan edelleen selvästi SDP:n takana. Tämä voi viitata pyrkimykseen luoda kiinnostavaa henkilövetoista narratiivia perinteisen puoluekannatusuutisoinnin sijaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini91
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu täysin gallup-lukuihin, joiden tarkistaminen on keskeistä artikkelin uskottavuuden kannalta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Pääministerigallup 2026
- Puolueiden kannatuskehitys 2025-2026
Suositellut lähteet
- Uutissuomalainen
- Yle
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →