← Etusivu

Analyysi artikkelista: PS:n Joakim Vigelius ja Sara Chafak: Yhteenotto somessa – "Älä sotke uskontoa maantieteeseen"

Iltalehti Uutinen 2.9.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi kahden julkisuuden henkilön välisestä Instagram-keskustelusta, jossa vastakkain ovat maahanmuuttopoliittinen realismi ja uskonnon sekä kulttuurin erottelun korostaminen. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen retoriikka ja yhteiskunnallisten ongelmien syiden määrittely ovat keskiössä, ja jossa molemmat osapuolet pyrkivät määrittelemään, mikä on faktaa ja mikä poliittista kehystämistä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee aihetta kahden eri näkökulman omaavan kansalaisen välisenä keskusteluna.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti erittäin tasapainoinen. Se raportoi keskustelun suorilla lainauksilla molemmilta osapuolilta ilman, että kirjoittaja ottaa kantaa tai suosii toista osapuolta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on neutraali raportti keskustelusta. Kirjoittaja ei ota kantaa, vaan antaa molempien osapuolten esittää omat argumenttinsa, mikä tekee siitä tasapainoisen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Molemmat näkökulmat saavat tilaa
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tasapuolinen äänen antaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Keskustelijoiden turhautuminen toistensa argumentteja ja retoriikkaa kohtaan.

Huoli

Huoli yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta ja kotoutumisen ongelmista.

Konflikti- tai kriisikehys

Keskustelu on kehystetty vastakkainasetteluksi.

Tunnevetoaminen on peräisin keskustelijoiden omista kommenteista, ei artikkelin kirjoittajan tavasta esittää asiaa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 35

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun sisällön, mutta käyttää 'yhteenotto'-sanaa dramatisointina.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa keskustelun aiheen ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Keskustelijoiden välillä on selkeä vastakkainasettelu, mutta artikkeli raportoi sen neutraalisti.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Keskustelussa esiintyy populistisia elementtejä, mutta ne ovat keskustelijoiden omia argumentteja, ei artikkelin kehystystä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Molemmat osapuolet ovat saaneet esittää näkemyksensä laajasti.

4 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — keskustelu on selkeästi lainauksia osapuolilta.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkiseen Instagram-keskusteluun, mikä on tyypillistä nykypäivän uutisoinnille.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka seuraa poliittista keskustelua maahanmuutosta, mutta kehystys antaa molemmille osapuolille tilaa esittää omat argumenttinsa, mikä palvelee tasapuolista tiedonvälitystä.
Pelissä Maahanmuuton ja kotoutumisen haasteiden nimeäminen vs. uskonnon ja kulttuurin leimaamisen välttäminen. Juttu käsittelee molempia puolia tasapainoisesti antamalla molemmille tilaa esittää näkemyksensä.
Kuka saa äänen Artikkeli jakaa puheenvuorot tasan Vigeliuksen ja Chafakin välillä, antaen molemmille mahdollisuuden vastata toistensa väitteisiin. ”Vigelius vastaa Chafakille. [...] Chafak vastaa Vigeliukselle.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli raportoi kahden julkisuuden henkilön välisestä Instagram-keskustelusta, jossa vastakkain ovat maahanmuuttopoliittinen realismi ja uskonnon sekä kulttuurin erottelun korostaminen. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen retoriikka ja yhteiskunnallisten ongelmien syiden määrittely ovat keskiössä, ja jossa molemmat osapuolet pyrkivät määrittelemään, mikä on faktaa ja mikä poliittista kehystämistä.

7 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelissa viitataan toistuvasti tilastoihin maahanmuutosta ja rikollisuudesta, joten virallinen tilastodata olisi relevanttia keskustelun taustoittamiseksi.

  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maahanmuutto ja työllisyys
  • rikollisuustilastot ja syntyperä

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen politiikka laajempi kuva Katso kirjoittajan Mika Koskinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Kansallinen tai etninen ryhmä
  • Rasismi
  • Suomen poliittiset puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Kansanedustaja Joakim Vigelius (ps): ”Se [...884 sanaa...] ei lietsoa vastakkainasettelua ihmisten välille!

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →