Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Janne Riiheläisen kolumni: Maailmalla ihailtu kokonaisturvallisuuden mallimme uhkaa kuihtua kulissiksi

Yle Kolumni 29.8.2024
Pisteet
48
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja kritisoi hallituksen turvallisuuspolitiikkaa, jota hän pitää liian kapeasti sotilaallisena, ja yhdistää tämän kritiikin huoleen median rahoituksesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen päätökset heikentävät Suomen kykyä vastustaa Venäjän informaatiovaikuttamista, mikä tekee maasta haavoittuvan.

Kolumni Yle Janne Riiheläinen · 29.8.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Kirjoittaja tarkastelee hallituksen toimia ulkopuolisena kriitikkona, joka painottaa laaja-alaista turvallisuusnäkökulmaa.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, mutta se käyttää vahvasti latautunutta kieltä ja kehystää hallituksen toimet yksipuolisesti negatiivisiksi. Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoittaja kritisoi oikeistohallituksen leikkauksia ja turvallisuuslinjaa arvoliberaalista ja julkista palvelua puolustavasta näkökulmasta. Teksti ajaa laaja-alaista valtion roolia turvallisuuden ja median tukemisessa, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle tai arvoliberaalille politiikalle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Laaja-alaisen turvallisuuden ja median rahoituksen tärkeys
  • Hallituksen turvallisuuspolitiikan riittämättömyys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen perustelut budjettiprioriteeteille tai median rahoitusratkaisuille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hallitus on päätynyt kyseisiin ratkaisuihin.
  • Tausta Tietoa median rahoituksen yleisestä tilanteesta tai aiemmista päätöksistä puuttuu. — Ilman taustatietoa lukija voi uskoa, että kyseessä on vain hallituksen halu heikentää mediaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli Suomen turvallisuuden murenemisesta ja henkisen kriisinkestävyyden heikkenemisestä.

Epäluottamus

Epäluottamus hallituksen kykyyn ymmärtää turvallisuuden laaja-alaisuutta.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'kuihtua kulissiksi', 'niistää rahoitusta' ja 'käsittämätön' ohjaavat lukijaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa hallituksen 'rauta rajalle' -politiikan vastakkain laaja-alaisen turvallisuuden kanssa.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se esittää monimutkaiset poliittiset prioriteetit mustavalkoisena valintana turvallisuuden ja turvattomuuden välillä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 72

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa kirjoittaja argumentoi kokonaisturvallisuuden mallin kuihtuvan.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen kolumnin aiheesta, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'kuihtua' luo negatiivisen ja huolestuneen mielikuvan hallituksen toimista: 'Maailmalla ihailtu kokonaisturvallisuuden mallimme uhkaa kuihtua kulissiksi'

Kärjistys: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti rakentaa vastakkainasettelua hallituksen ja 'laaja-alaisen turvallisuuden' kannattajien välille: 'Hallitus keskittyy rautaa rajalle -politiikkaan ja ylenkatsoo muita turvallisuuden tuottamisen tapoja.'

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Tekstissä on elementtejä, joissa hallitus esitetään etääntyneenä kansan todellisesta turvallisuustarpeesta: 'Valtio pesi samalla kätensä median laadun tukemisesta.'

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen ministereitä (Häkkänen, Meri) kritisoidaan suoraan, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata kritiikkiin.

5 JSN-arvio 45/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu kritiikin kohteena olevista asioista.
  • JO 11: Toimittajan kanta dominoi koko tekstiä ilman vastapainoa.
  • JO 11: Mielipide ja faktat sekoittuvat, kun hallituksen politiikkaa tulkitaan yksipuolisesti.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja yhdistää ajankohtaisia aiheita omaperäisellä tavalla, mutta argumentaatio on tuttua julkisen palvelun puolustajien retoriikkaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee laaja-alaisen turvallisuusajattelun ja julkisen palvelun median puolustajia, jotka kritisoivat hallituksen nykyistä turvallisuus- ja mediapolitiikkaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen toimet median rahoituksen supistamiseksi ovat suora hyökkäys demokratian kriisinkestävyyttä vastaan. ”Valtio pesi samalla kätensä median laadun tukemisesta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen toimijuus esitetään passiivisena tai lyhytnäköisenä, kun taas kirjoittaja asettuu asiantuntevaksi varoittajaksi. ”hallitus keskittyy rautaa rajalle -politiikkaan ja ylenkatsoo kaikkia muita turvallisuuden tuottamisen tapoja”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää ministeri Häkkäsen sitaattia vastakkainasettelun rakentamiseen, mutta ei tarjoa hallitukselle tilaa perustella laajempia prioriteettejaan. ”Puolustusministeri Antti Häkkänen tyrmäsi Grahamin ehdotuksen: Häkkänen sanoi: ”Venäjän uhkatilanteesta johtuen priorisoimme kaikki paukut siihen, että Suomen puolustus rakennetaan Naton kanssa ensin entistä parempaan kuntoon.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Kirjoittaja kritisoi hallituksen turvallisuuspolitiikkaa, jota hän pitää liian kapeasti sotilaallisena, ja yhdistää tämän kritiikin huoleen median rahoituksesta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen päätökset heikentävät Suomen kykyä vastustaa Venäjän informaatiovaikuttamista, mikä tekee maasta haavoittuvan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja yhdistää senaattori Grahamin ehdottaman teknologisen osaamiskeskuksen suoraan median rahoituskysymyksiin; tämä yhteys voi olla retorinen keino rakentaa laajempi narratiivi hallituksen epäpätevyydestä turvallisuuden eri osa-alueilla.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää vahvoja metaforia hallituksen toimien kuvaamiseen.

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Lieva

Esittää, että hallituksen on valittava joko sotilaallinen puolustus tai muut turvallisuuden muodot.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Lindsay Graham laajempi kuva → Katso kirjoittajan Janne Riiheläinen muut analyysit →
Lindsay Graham Leena Meri Julkisen sanan neuvosto Yleisradio Antti Häkkänen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • maanpuolustus
  • turvallisuus
  • kokonaisturvallisuus
  • Nato
  • Venäjä
  • politiikka
  • kolumnit
  • media

Tiedot tästä analyysistä

Sotilaallinen puolustuskyky on kyllä tärkeä [...608 sanaa...] informaatiovaikuttamisesta vajaa kymmenen vuotta sitten.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →