← Etusivu

Analyysi artikkelista: Rikokset | Naisia on surmattu kuluvana vuonna joka toinen viikko

Helsingin Sanomat Uutinen 23.5.2026
Pisteet
57
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
68
  • GPT-5.4 Mini68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
55
  • GPT-5.4 Mini58
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää tämän vuoden poikkeuksellista naissurmien määrää kehyksenä, joka oikeuttaa vaatimukset välittömistä poliittisista toimista. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnan epäonnistumisesta suojella naisia, ja järjestöjen esittämät ratkaisut esitetään välttämättöminä korjausliikkeinä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli katsoo aihetta naisjärjestöjen ja uhrinäkökulman kautta, painottaen yhteiskunnallista vastuuta.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti painottunut järjestöjen vaatimuksiin. Vaikka se sisältää tilastotietoa, se ei tarjoa vastapainoa järjestöjen poliittiselle kritiikille, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys painottaa rakenteellisia syitä ja vaatii valtiolta lisää sääntelyä ja resursseja, mikä heijastaa arvoliberaalia ja vasemmistolaista poliittista painotusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Naisjärjestöjen näkemys lainsäädännön puutteista
  • Tarve tiukemmalle väkivallan ennaltaehkäisylle

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Päättäjien tai viranomaisten näkökulma järjestöjen esittämään kritiikkiin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi toimenpiteitä ei ole toteutettu tai miten hallitus perustelee tilannetta.
  • Tausta Laajempi kriminologinen analyysi mahdollisista muista tekijöistä kuin rakenteellisesta naisvihasta puuttuu. — Ilmiön monimutkaisuus jää yksipuolisen selitysmallin varjoon.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli naisten turvallisuudesta ja väkivallan lisääntymisestä.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta yhteiskunnan epäonnistumisesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'hälyttävä' ja 'epäonnistuneet' käyttö korostaa kriisiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu järjestöjen vaatimusten ja hallituksen toimimattomuuden välillä.

Tunnevetoaminen on sidottu vakavaan aiheeseen, mutta se ohjaa lukijaa hyväksymään järjestöjen poliittiset vaatimukset ilman kriittistä tarkastelua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 42

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee naissurmien määrää.

Klikkihoukutus: 34/100
  • GPT-5.4 Mini34
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää dramatisoivaa aikamäärettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilastollista havaintoa.

Kärjistys: 42/100
  • GPT-5.4 Mini42
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo asetelman järjestöjen ja hallituksen välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 30/100
  • GPT-5.4 Mini18
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää elementtejä, joissa järjestöt esiintyvät kansan äänenä eliittiä (päättäjiä) vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta tai viranomaisia ei ole kuultu järjestöjen esittämien syytösten osalta.

5 JSN-arvio 55/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Tilastotiedot on erotettu järjestöjen mielipiteistä.
  • JO 7: Artikkeli viittaa useisiin lähteisiin, kuten THL:ään ja tilastoihin.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on monipuolista.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen tai viranomaisten vastine järjestöjen syytöksiin puuttuu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu järjestöjen esittämien syytösten osalta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva, mutta artikkeli yhdistää sen ajankohtaisiin vuoden 2026 tilastoihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee naisjärjestöjä ja väkivallan vastaista työtä tekeviä tahoja, sillä se nostaa esiin järjestöjen vaatimukset lainsäädännön tiukentamisesta ja resurssien lisäämisestä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että naissurmien määrän kasvu on suora seuraus yhteiskunnallisista rakenteista ja puutteellisesta lainsäädännön toimeenpanosta. ”Ilmiön taustalla on Anttosen mukaan yhteiskunnallisia rakenteita ja naisvihamielisiä asenteita.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta naissurmien ehkäisyn epäonnistumisesta kohdistetaan yleisesti yhteiskuntaan ja hallitukseen, jolloin yksittäisten rikoksentekijöiden toimijuus jää taustalle. ”Olemme epäonnistuneet yhteiskuntana”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa päääänen Nytkis ry:n edustajalle, kun taas viranomaisten tai muiden asiantuntijoiden näkemykset esitetään lähinnä järjestön vaatimusten tukena. ”Nytkis-järjestö penää päättäjiltä välittömiä toimia”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli käyttää tämän vuoden poikkeuksellista naissurmien määrää kehyksenä, joka oikeuttaa vaatimukset välittömistä poliittisista toimista. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnan epäonnistumisesta suojella naisia, ja järjestöjen esittämät ratkaisut esitetään välttämättöminä korjausliikkeinä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella esimerkiksi oikeusministeriön tai poliisin edustajia vastaamaan järjestön kritiikkiin, mikä jättää poliittisen vaatimuksen ilman vastapainoa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja ilmauksia kuvaamaan tilannetta ja hallituksen toimia.

9 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • GPT-5.4 Mini84
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vahvasti tilastollisiin väittämiin naissurmien määrästä ja kehityksestä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • naissurmat Suomessa 2020-2026
  • parisuhdeväkivaltatilastot

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Istanbulin sopimus laajempi kuva Katso kirjoittajan Janne Jussila muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa on kuluvana vuonna kuollut [...543 sanaa...] uhrin elämän vakavan rajoittamisen kriminalisointia.

Sisältö haettu
25.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →