Analyysi artikkelista: Alexander Stubb: Näin Suomi voittaisi sodan, jos sellainen syttyisi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- Mistral Small80
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta yhteiskuntana, jossa sotaan varautuminen on sisäänrakennettu osa kansallista identiteettiä ja yritystoimintaa. Lukijalle välittyy viesti, että maanpuolustus ei ole vain armeijan tehtävä, vaan jokaisen kansalaisen ja yrityksen vastuulla oleva jatkuva tila, mikä luo turvallisuuden tunnetta mutta samalla normalisoi sodan mahdollisuuden osana arkea.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on luonteeltaan referoiva ja myötäilevä. Se keskittyy presidentin näkemyksiin ilman kriittistä vastapainoa, mikä on tyypillistä valtionjohdon puheiden uutisoinnille, mutta tekee jutusta yksipuolisen.
Artikkeli käsittelee maanpuolustusta, joka on Suomessa laajasti jaettu kansallinen tavoite. Teksti ei sisällä ideologista kiistelyä tai puoluepoliittista kärkeä, vaan raportoi presidentin linjauksia, jotka nauttivat laajaa tukea.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kokonaismaanpuolustuksen välttämättömyys
- Suomalaisen varautumismallin erinomaisuus
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Varautumisen haasteista tai mahdollisista puutteista ei mainita mitään. — Lukija saa kuvan täydellisestä järjestelmästä, mikä voi hämärtää todellisia resursseihin liittyviä haasteita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Luottamus suomalaiseen varautumisjärjestelmään ja kansalaisten maanpuolustustahtoon.
Sodan mahdollisuuden tunnustaminen ja siihen varautumisen korostaminen.
Suomalainen mentaliteetti ja varautuminen esitetään vahvuutena.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee viestiä kansallisesta yhtenäisyydestä ja turvallisuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin sisältöä presidentin puheesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- Mistral Small40
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko lupaa vastauksen kysymykseen, mutta sisältö keskittyy yleiseen varautumiseen. "Alexander Stubb: Näin Suomi voittaisi sodan, jos sellainen syttyisi"
Otsikko on asiallinen ja kuvaa presidentin puheenaihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan korostaa kansallista yhtenäisyyttä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkelissa on lievää kansan ja eliitin yhtenäisyyden korostamista, mutta se ei täytä populismin kriteerejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on presidentin puheen referaatti, ei kriittinen uutinen, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Presidentin puhe ja toimittajan teksti on erotettu toisistaan.
- JO 10: Lähde on selkeästi nimetty.
- JO 7: Lähde on selkeä.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä tai kriittistä analyysia varautumisen haasteista ei esitetä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen referaatti presidentin puheesta ilman syvempää omaa analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta yhteiskuntana, jossa sotaan varautuminen on sisäänrakennettu osa kansallista identiteettiä ja yritystoimintaa. Lukijalle välittyy viesti, että maanpuolustus ei ole vain armeijan tehtävä, vaan jokaisen kansalaisen ja yrityksen vastuulla oleva jatkuva tila, mikä luo turvallisuuden tunnetta mutta samalla normalisoi sodan mahdollisuuden osana arkea.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena toimia myös kansainvälisenä viestinä Suomen puolustuskyvystä, sillä se korostaa toistuvasti, kuinka suomalainen mentaliteetti ja varautumismalli kiinnostavat ulkomaalaisia kuulijoita.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small90
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli esittää konkreettisia lukuja väestönsuojista ja yrityssopimuksista, jotka ovat tarkistettavissa viranomaislähteistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- väestönsuojien kapasiteetti Suomessa
- Huoltovarmuuskeskuksen varautumissopimukset
Suositellut lähteet
- Huoltovarmuuskeskus
- Pelastuslaitos
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →