Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tieteellinen woke-testi: Oletko enemmän vasemmalla vai oikealla? Testaa

Iltalehti Uutinen 4.7.2026
Pisteet
67
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää woke-käsitteen neutraaliksi tutkimuskohteeksi, mutta nostaa samalla esiin poliittisesti latautuneita aiheita, kuten väestönvaihtoteorian ja poliittisen väkivallan. Lukijalle välittyy kuva, että poliittisia asenteita voidaan mitata objektiivisesti, vaikka testin asetelma ja asiantuntijan tausta vihreiden ehdokkaana tuovat mukaan poliittisen ulottuvuuden.

Uutinen Iltalehti Sisältö vain kirjautuneille käyttäjille Mikael Kaivanto · 4.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee poliittisia asenteita tutkimuksellisen mittarin kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali uutinen, mutta tutkijan poliittisen taustan mainitseminen ja testin asetelma tuovat mukaan subjektiivisuutta. Bias-pisteet ovat matalat, koska artikkeli raportoi tutkimuksesta ja tarjoaa testin lukijalle ilman voimakasta omaa mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta molempien poliittisten laitojen kautta (vasemmisto- ja oikeisto-woke) ja raportoi tutkimustuloksia neutraalisti. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli ei ota kantaa vaan tarjoaa lukijalle mahdollisuuden arvioida omia näkemyksiään.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijan näkemys mittarin erinomaisuudesta
  • Tutkimuksen nostamat kärjistetyt löydökset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Woke-käsitteen moninaiset määritelmät jäävät pintapuolisiksi. — Lukija saattaa ymmärtää käsitteen eri tavalla kuin tutkimus sen määrittelee.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan testaamaan omaa poliittista sijoittumistaan.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko haastaa lukijan testaamaan itseään.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy ensisijaisesti testin viihteelliseen luonteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko houkuttelee lukijaa osallistumaan testiin lupaamalla henkilökohtaisen tuloksen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on suora kysymys, joka ei sisällä latautuneita sanoja.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli mainitsee polarisoivia aiheita, mutta raportoi niistä neutraalisti.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimuksesta, ei kritisoi nimettyä tahoa.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen tutkimuksen pohjalta.

Heikkoudet

  • JO 12: Tutkimusmittarin luotettavuutta ei arvioida ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lehden omaan testiin ja tutkijan tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Iltalehden lukijakuntaa tarjoamalla viihdyttävän ja osallistavan tavan käsitellä ajankohtaista poliittista keskustelua, samalla kun se vahvistaa lehden brändiä interaktiivisen sisällön tarjoajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että 'woke-asenteita' voidaan mitata tieteellisesti ja että oikeistolaiselle woke-ilmiölle on olemassa selkeä määritelmä. ”Nyt luomani ja päivittämäni mittarit toimivat tutkimuksessa psykometrisesti erinomaisesti”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen tutkijalle, jonka poliittinen tausta mainitaan, mutta muiden asiantuntijoiden näkemyksiä mittarin luotettavuudesta ei kuulla. ”Kysymykset ja mittari ovat woke-kulttuuriin perehtyneen Turun yliopiston erikoistutkijan Oskari Lahtisen laatimia.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli kehystää woke-käsitteen neutraaliksi tutkimuskohteeksi, mutta nostaa samalla esiin poliittisesti latautuneita aiheita, kuten väestönvaihtoteorian ja poliittisen väkivallan. Lukijalle välittyy kuva, että poliittisia asenteita voidaan mitata objektiivisesti, vaikka testin asetelma ja asiantuntijan tausta vihreiden ehdokkaana tuovat mukaan poliittisen ulottuvuuden.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko 'oikeisto-woke' -käsitteen käyttö tutkimuksessa ja uutisoinnissa pyrkimys tasapainottaa aiempaa vasemmistoon painottunutta woke-keskustelua, vai onko kyseessä aidosti uusi ilmiö, jota on tarpeen mitata erillisellä mittarilla.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kyselytutkimukseen, jonka tuloksia on syytä tarkastella alkuperäisestä lähteestä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • poliittiset asenteet Suomessa
  • woke-ilmiön mittaaminen

Suositellut lähteet

  • Turun yliopisto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Oskari Lahtinen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikael Kaivanto muut analyysit →
Oskari Lahtinen Turun yliopisto politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Iltalehden kahdessa eri woke-testissä voit [...181 sanaa...] testejä löydät täältä. Tästä testeihin!

Sisältö haettu
15.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →