Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Luvaton tiedustelu | Yle: Keskusrikospoliisi tutkii harvinaista vakoilutapausta

Helsingin Sanomat Uutinen 3.6.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi viranomaisten käynnistämästä vakoilututkinnasta ilman, että se paljastaa tutkinnan kohdetta tai yksityiskohtia. Lukijalle välittyy kuva vakavasta turvallisuusuhasta, mutta tiedon niukkuus jättää avoimeksi, onko kyseessä laajempi ilmiö vai yksittäistapaus.

Uutinen Helsingin Sanomat Karoliina Knuuti · 3.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa täysin viranomaislähteisiin.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Vinoumia ei ole, sillä kyseessä on viranomaistiedon välittäminen ilman tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi rikostutkinnasta.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tapauksen taustoja tai vakoilun yleisyyttä ei avata. — Lukija ei saa käsitystä siitä, onko kyseessä poikkeuksellinen vai toistuva ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'harvinaista' sanaa herättämään huomiota.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on viranomaistutkinta, jossa ei ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat viranomaislähteisiin.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes kokonaan Ylen uutisointiin.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toiminta kuvataan passiivisesti, eikä tutkinnan kohteena olevia tahoja tai epäiltyjä nimetä. ”Keskusrikospoliisi (Krp) on käynnistänyt huhtikuussa esitutkinnan luvattomasta tiedustelutoiminnasta Suomessa.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa Ylen uutisointiin ja viranomaisten niukkoihin kommentteihin, eikä muita ääniä ole. ”Asiasta kertoo Yle.”

Artikkeli raportoi viranomaisten käynnistämästä vakoilututkinnasta ilman, että se paljastaa tutkinnan kohdetta tai yksityiskohtia. Lukijalle välittyy kuva vakavasta turvallisuusuhasta, mutta tiedon niukkuus jättää avoimeksi, onko kyseessä laajempi ilmiö vai yksittäistapaus.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko tutkinnan niukkuus seurausta poliisin taktisesta harkinnasta vai siitä, ettei tapauksesta ole vielä konkreettista kerrottavaa, mikä tekee uutisesta hyvin varovaisen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yle laajempi kuva → Katso kirjoittajan Karoliina Knuuti muut analyysit →
Yle Poliisi Keskusrikospoliisi Rikos politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Rikosnimikkeen perusteella tutkinnassa oleva vakoilu [...90 sanaa...] tekoja, jotka kohdistuvat valtion turvallisuuteen.

Sisältö haettu
3.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →