Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkimus: Paloalttiiden kesäpäivien määrä yli kaksinkertaistunut Etelä-Euroopassa

Yle Uutinen 30.7.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
92
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen Etelä-Euroopasta alueena, joka on pysyvästi siirtymässä vaarallisempaan ilmastolliseen tilaan. Vaikka tekstissä mainitaan palojen määrän vähentyneen, se kehystetään paradoksaalisesti riskiä kasvattavaksi tekijäksi, mikä ohjaa lukijaa näkemään nykyiset sammutustoimet riittämättöminä tulevaisuuden katastrofien edessä.

Uutinen Yle Paula Tapiola · 30.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta ilmastotutkijan ja tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että se antaa tilaa vain yhdelle selitysmallille (ilmastonmuutos) ilman muiden mahdollisten tekijöiden (kuten maankäytön muutokset) pohdintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tieteellistä tutkimusta neutraalisti. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja ei ota kantaa tai käytä populistisia kehyksiä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen rooli maastopaloriskin kasvussa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Muut mahdolliset maastopaloriskiin vaikuttavat tekijät, kuten metsien hoidon muutokset tai väestökato maaseudulla, puuttuvat. — Lukija saa kuvan, että ilmastonmuutos on ainoa muuttuja, mikä yksinkertaistaa monimutkaista ilmiötä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofaalisista maastopaloista.

Liioittelu / korostus

Käytetään termejä kuten 'katastrofaalisia' ja 'äärimmäisen maastopaloriskin aikakausi'.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tutkimusartikkelin omiin johtopäätöksiin, ei toimittajan omaan dramatisointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin leipätekstin tutkimustuloksia.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkimuksen keskeisen löydöksen: "Tutkimus: Paloalttiiden kesäpäivien määrä yli kaksinkertaistunut Etelä-Euroopassa".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tutkimustuloksen ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tieteellistä tutkimusta, ei kohdistu kritiikillä kehenkään.

5 JSN-arvio 92/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

92
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Artikkeli viittaa suoraan vertaisarvioituun tutkimukseen.
  • JO 10: Lähde on selkeästi nimetty ja linkitetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti tieteellisestä julkaisusta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Tiedeyhteisö ja ilmastopolitiikan edistäjät hyötyvät kehyksestä, joka esittää ilmastonmuutoksen suorana syynä maastopaloriskin kasvulle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ilmaston lämpeneminen on ainoa merkittävä selittävä tekijä paloalttiuden kasvulle. ”Paloalttiutta kasvattaneiden sääolosuhteiden yleistymisen voidaan katsoa johtuvan ainoastaan ilmaston lämpenemisestä”
Kuka saa äänen Tutkimuksen tekijä saa äänen, mutta vastakkaisia tai vaihtoehtoisia selitysmalleja ei tuoda esiin. ”Cordero on yksi torstaina julkaistun tutkimuksen kirjoittajista.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi käsityksen Etelä-Euroopasta alueena, joka on pysyvästi siirtymässä vaarallisempaan ilmastolliseen tilaan. Vaikka tekstissä mainitaan palojen määrän vähentyneen, se kehystetään paradoksaalisesti riskiä kasvattavaksi tekijäksi, mikä ohjaa lukijaa näkemään nykyiset sammutustoimet riittämättöminä tulevaisuuden katastrofien edessä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan palojen määrän vähenemistä nimenomaan 'polttoaineen kertymisen' kautta, mikä luo lukijalle tunteen, että nykyinen palontorjunta onkin pitkällä aikavälillä vahingollista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti tilastollisiin väittämiin paloalttiiden päivien määrän muutoksesta, joten ristiintarkistus tutkimuslähteestä on olennainen.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maastopalotilastot Etelä-Euroopassa
  • ilmastoindeksit 1981-2025

Suositellut lähteet

  • Scientific Reports
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Portugali laajempi kuva → Katso kirjoittajan Paula Tapiola muut analyysit →
Portugali Ranska Raul Cordero Groningenin yliopisto Italia ympäristö Kreikka Espanja
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • ilmasto
  • maastopalot
  • ilmastonmuutos
  • ilmastotutkija
  • tutkimus
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan alue [...213 sanaa...] leviävien palojen riskiä. Lähde: STT-AFP

Sisältö haettu
31.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →