Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Raportti: Suomi mukautui Venäjän intresseihin – ”Kylmän sodan alusta aina vuoteen 2022”

Iltalehti Uutinen 29.1.2026
Pisteet
63
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tiivistää valtioneuvoston tilaaman raportin, joka asettaa Suomen pitkän aikavälin Venäjä-politiikan kyseenalaiseen valoon. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on toiminut Venäjän intressien mukaisesti aina vuoteen 2022 asti, mikä normalisoi ajatusta täydellisestä irtiotosta menneisyydestä.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Pekka Virkki · 29.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee Suomen ulkopolitiikan pitkää linjaa valtioneuvoston raportin kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti yhteen viralliseen selvitykseen ilman vastakkaisia näkökulmia. Kehystys on kriittinen menneisyyttä kohtaan, mikä on tyypillistä nykyiselle poliittiselle ilmapiirille.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka juttu on kriittinen menneisyyden politiikkaa kohtaan, se raportoi virallisesta valtioneuvoston tilaamasta selvityksestä. Kyseessä on vahtikoirajournalismiin rinnastuva raportointi, ei selkeä ideologinen kampanjointi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen aiemman Venäjä-politiikan kriittinen arviointi

Kritisoidut tahot

  • Suomen valtio (historiallisesti)

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Raportin metodologian tai mahdollisten eriävien näkemysten puuttuminen. — Lukija ei saa kuvaa siitä, onko raportti konsensuaalinen vai yksi tulkinta monien joukossa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa tarpeeseen arvioida historiaa uudelleen nykyisen turvallisuustilanteen valossa.

Latautunut kieli

Sana 'mukautui' luo mielikuvan passiivisuudesta.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu raportin tulkintaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää ingressin ja raportin pääväitteen.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa 'Raportti:'-asetelmaa luomaan painoarvoa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'mukautui' viittaa alistumiseen tai passiivisuuteen, mikä on latautunut ilmaisu ulkopolitiikassa.

Kärjistys: 20/100

Ei avointa vastakkainasettelua, mutta menneisyyden politiikka asetetaan vastakkain nykyisen kanssa.

Populismi: 20/100

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on raportin referointi, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva kritiikki.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys välittää tietoa valtioneuvoston tilaamasta raportista.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkainen näkökulma tai raportin kritiikki puuttuu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia virallisesta selvityksestä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee nykyistä turvallisuuspoliittista linjaa, jossa Suomen aiempi suhde Venäjään esitetään kriittisessä valossa, mikä vahvistaa nykyisen Nato-jäsenyyden ja tiukan Venäjä-politiikan oikeutusta.
Pelissä Suomen ulkopoliittinen jatkuvuus vs. irtiotto Venäjä-suhteesta. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen raportin kriittistä näkökulmaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen aiempi Venäjä-politiikka oli virheellistä tai alisteista, ja raportin johtopäätös on kiistaton fakta. ”Suomi mukautui Venäjän intresseihin”
Kuka saa äänen Raportti toimii ainoana auktoriteettina, jonka näkemystä ei haasteta. ”Valtioneuvoston tilaaman asiantuntijaselvityksen mukaan”
Tunnelma Realismi

Artikkeli tiivistää valtioneuvoston tilaaman raportin, joka asettaa Suomen pitkän aikavälin Venäjä-politiikan kyseenalaiseen valoon. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on toiminut Venäjän intressien mukaisesti aina vuoteen 2022 asti, mikä normalisoi ajatusta täydellisestä irtiotosta menneisyydestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi raportin kriittinen sävy korostuu otsikoinnissa näin vahvasti; se voi johtua tarpeesta tarjota selkeä narratiivi Suomen geopoliittisesta muutoksesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Raportin tuloksia käytetään totuutena ilman kontekstointia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pekka Virkki muut analyysit →
Suomi Vladimir Putin Venäjä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Venäjän politiikka
  • Poliitikot
  • Venäläiset poliitikot
  • Ulkopolitiikka ja kansainvälinen politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Valtioneuvoston tilaaman asiantuntijaselvityksen mukaan Suomi [...15 sanaa...] 2026.Vyacheslav Prokofyev/TASS via ZUMA Press

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →