Analyysi artikkelista: Työriidat | Valtakunnansovittelijaksi nousee Nikolas Elomaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite100
- GPT-5.4 Mini95
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi valtakunnansovittelijan nimitysprosessin, jossa järjestöjen välinen vuorottelu ja konsensuksen hakeminen ovat keskiössä. Rivien välistä välittyy kuva, että vaikka tehtävä on viranomaistehtävä, sen täyttäminen on vahvasti sidoksissa työmarkkinajärjestöjen väliseen valtapeliin ja hallituksen asettamiin uusiin reunaehtoihin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen ja raportoiva. Se ei ota kantaa nimitykseen, vaan kuvaa prosessin ja siihen liittyvät poliittiset reunaehdot neutraalisti.
Artikkeli kuvaa hallituksen politiikkaa (vientimalli) ja järjestöjen toimintaa neutraalisti. Se ei aja mitään tiettyä poliittista kantaa, vaan raportoi nimityksen osana laajempaa työmarkkinoiden toimintaympäristöä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Työmarkkinajärjestöjen rooli nimitysprosessissa
- Hallituksen vientimallin vaikutus sovittelijan tehtävään
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiapitoinen, eikä se pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kertoo suoraan jutun aiheen.
Otsikko on asiallinen ja toteava.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me-ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa tai populistista retoriikkaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on neutraali nimitysuutinen, eikä siinä ole kritiikin kohteita, jotka vaatisivat vastinetta.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
- JO 7: Lähteet ja taustatiedot on tarkistettu ja esitetty asiallisesti.
- JO 10: Lähteet on mainittu ja taustatiedot ovat tarkkoja.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Uutinen on perusluonteinen nimitysuutinen, joka noudattaa vakiintunutta journalistista kaavaa.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi valtakunnansovittelijan nimitysprosessin, jossa järjestöjen välinen vuorottelu ja konsensuksen hakeminen ovat keskiössä. Rivien välistä välittyy kuva, että vaikka tehtävä on viranomaistehtävä, sen täyttäminen on vahvasti sidoksissa työmarkkinajärjestöjen väliseen valtapeliin ja hallituksen asettamiin uusiin reunaehtoihin.
Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan Elomaan taustaa SAK:ssa, vaikka hän on työskennellyt viime vuodet Finanssivalvonnassa; tämä saattaa olla yritys asettaa hänet lukijan mielessä tiettyyn ideologiseen lokeroon ennen viran aloitusta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →