← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi on hantaviruksen ”ylivoimainen suurvalta” – Tätä se tarkoittaa

Iltalehti Uutinen 6.5.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi myyräkuumeen osaksi suomalaista arkea ja hälventää siihen liittyvää pelkoa korostamalla viruksen vakautta ja tartuntariskin keskittymistä tietyille riskiryhmille. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka Suomi on tilastollisesti hantavirusten suurvalta, kyseessä on hallittavissa oleva luonnonilmiö eikä akuutti terveysuhka.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu tutkijoiden ja asiantuntijoiden haastattelujen varaan, mikä antaa sille luotettavan ja informatiivisen näkökulman.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja nojaa vahvasti asiantuntijatietoon. Se ei pyri manipuloimaan lukijaa, vaan tarjoaa kontekstia ajankohtaiselle uutisaiheelle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhtaasti terveysaiheinen ja vailla poliittista latausta. Se käsittelee aihetta tieteellisen tiedon ja viranomaislähteiden kautta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomalaisen myyräkuumeen vaarattomuus verrattuna kansainvälisiin hantaviruksiin.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Asiantuntijavetoisuus Rauhoittava kehystys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tieteelliseen tietoon hälventääkseen pelkoja.

Positiivinen kehystys

Korostetaan, että riski on pieni ja virukset vakaita.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se pyrkii vähentämään tarpeetonta huolta, joka saattaa nousta kansainvälisten uutisten myötä.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, jossa selitetään 'suurvalta'-termin merkitys.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista 'suurvalta'-termiä, joka herättää huomiota, mutta sisältö selittää termin asiallisesti.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja käyttää lainausmerkkejä asiantuntijan arvion korostamiseen: 'Suomi on hantaviruksen ”ylivoimainen suurvalta”'.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali ja vailla vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijavetoinen tietopaketti, ei kritiikki tai syytös ketään kohtaan.

4 JSN-arvio 95/100 · 4 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoiden avulla.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen ja asiantuntijoiden käyttö.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 9: Asiantuntijoiden käyttö tietojen varmistamiseen.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli tuo ajankohtaista tietoa yleiseen keskusteluun hyödyntämällä suomalaista tutkimustietoa.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija tarvitsee selvennyksen suomalaisen myyräkuumeen ja kansainvälisissä uutisissa esiintyvien vaarallisempien hantavirusten välisistä eroista. ”Suomessa yleinen Puumala-virus on hantavirus kuten Atlantin risteilyaluksella ihmisiä tappanut virus, mutta niillä on ratkaisevia eroja.”
Kuka saa äänen Asiantuntijat Heikki Henttonen ja Liina Voutilainen saavat kattavan puheenvuoron, mikä antaa jutulle vankan tieteellisen pohjan. ”Suomi on hantavirusten ylivoimainen suurvalta, määrittelee vuosikymmenet metsämyyriä tutkinut Heikki Henttonen.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi myyräkuumeen osaksi suomalaista arkea ja hälventää siihen liittyvää pelkoa korostamalla viruksen vakautta ja tartuntariskin keskittymistä tietyille riskiryhmille. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka Suomi on tilastollisesti hantavirusten suurvalta, kyseessä on hallittavissa oleva luonnonilmiö eikä akuutti terveysuhka.

7 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee tilastollisia lukuja (tuhat tapausta, 60,5 %), joiden tarkistaminen viranomaislähteistä on mahdollista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • myyräkuumeen esiintyvyys Suomessa
  • hantavirusten epidemiologia Euroopassa

Suositellut lähteet

  • THL
  • ECDC
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Heikki Henttonen laajempi kuva Katso kirjoittajan Heljä Salonen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Luonto
  • Tartuntataudit
  • Sairaudet
  • taudit ja häiriöt
  • Koronavirus
  • Eläimet

Tiedot tästä analyysistä

- Hantaviruksiin kuuluva Puumala--virus aiheuttaa [...497 sanaa...] jossa hantavirus on tappanut ihmisiä.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →