Analyysi artikkelista: Vieraskynä | Ydinaseiden salliminen Suomen alueella edes sodan aikana lisäisi ydinsodan riskiä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini64
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli haastaa hallituksen esityksen ydinaseiden kauttakulun sallimisesta sodan aikana ja esittää sen turvallisuusriskinä, ei suojana. Lukijalle välittyy kuva, että hallituksen turvallisuuspolitiikka lisää ydinsodan riskiä ja tekee Suomesta Venäjän iskujen kohteen, vaikka virallinen retoriikka korostaa pelotteen vahvistamista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on kolumni, jossa kirjoittajan kriittinen näkökulma on keskiössä. Rakenne on yksipuolinen, sillä se ei tarjoa vastapainoa hallituksen turvallisuuspoliittisille perusteluille, vaan kehystää ne riskeiksi.
Kirjoittaja edustaa rauhantutkimuksen piirissä yleistä kriittistä kantaa ydinaseisiin ja sotilaalliseen eskalaatioon. Kehystys painottaa riskejä ja vastustaa hallituksen turvallisuuspoliittista linjausta, mikä on tyypillistä arvoliberaalille ja kriittiselle turvallisuuspoliittiselle ajattelulle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ydinaseiden hajauttamisen riskit
- Kriittinen suhtautuminen Naton ydinpelotteeseen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen ja Naton näkökulma ydinpelotteen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hallitus pitää lakimuutosta tarpeellisena turvallisuuden kannalta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ydinsodan riskin kasvamisesta ja Suomen turvallisuudesta.
Epäluottamus hallituksen turvallisuuspoliittisia päätöksiä kohtaan.
Käytetään termejä kuten 'ennennäkemättömän suurille riskeille'.
Asetetaan hallituksen toimet vastakkain ydinsodan eskaloitumisen riskin kanssa.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, jossa kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan huolen turvallisuuspoliittisista riskeistä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä ja argumentaatiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kirjoittajan pääväitteen: "Ydinaseiden salliminen Suomen alueella edes sodan aikana lisäisi ydinsodan riskiä".
Otsikko käyttää latautunutta termiä "ydinsodan riski" korostamaan kirjoittajan kriittistä kantaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen ja turvallisuusriskien välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; kyseessä on asiantuntijakritiikki.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia on mainittu, mutta heidän näkemyksiään ei ole pyydetty vastaamaan kirjoittajan esittämiin riskeihin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
- JO 10: Lähteet on mainittu ja linkitetty.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkainen näkökulma hallituksen turvallisuuspoliittisiin perusteluihin puuttuu.
- JO 21: Hallituksen näkemystä ei ole kuultu tasapainottavasti.
6 Omaperäisyys
Kirjoittaja tuo esiin asiantuntijanäkökulman, joka täydentää julkista keskustelua.
7 Rivien välistä
Artikkeli haastaa hallituksen esityksen ydinaseiden kauttakulun sallimisesta sodan aikana ja esittää sen turvallisuusriskinä, ei suojana. Lukijalle välittyy kuva, että hallituksen turvallisuuspolitiikka lisää ydinsodan riskiä ja tekee Suomesta Venäjän iskujen kohteen, vaikka virallinen retoriikka korostaa pelotteen vahvistamista.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja ei käsittele lainkaan niitä turvallisuuspoliittisia skenaarioita, joissa ydinpelote nimenomaan estää konfliktin eskaloitumisen, mikä voisi antaa lukijalle tasapainoisemman kuvan päätöksen motiiveista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja ilmauksia riskien kuvaamiseen.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →