Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ylen kysely: Juuri kukaan ei halua nykyisen hallituksen jatkavan – eivät edes hallituspuolueiden omat kannattajat

Yle Uutinen 24.8.2026
Pisteet
59
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää kyselytulokset hallituksen laajamittaisena hylkäämisenä, vaikka varsinainen kysymys koski hallituspohjien paremmuusjärjestystä. Lukijalle välittyy kuva hallituksen poikkeuksellisesta epäsuosiosta, kun taas eri hallitusvaihtoehtojen hajanainen kannatus jää toissijaiseksi havainnoksi.

Uutinen Yle Nanna Särkkä · 24.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee poliittista tilannetta kyselydatan ja asiantuntija-analyysin kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja korostaa hallituksen epäsuosiota otsikossa ja ingressissä. Vaikka kyselyn tulokset esitetään, kehystys ohjaa lukijaa tulkitsemaan tulokset hallituksen epäonnistumisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kyselytulokset ja antaa äänen asiantuntijalle, joka selittää ilmiötä. Vaikka kehystys on hallituskriittinen, se perustuu kyselyn tuloksiin eikä artikkeli aja selkeää ideologista agendaa, vaan analysoi poliittista tilannetta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nykyhallituksen epäsuosio
  • Tarve uudelle hallituspohjalle

Kritisoidut tahot

Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkin takana oleva tieto on haettu ja tarkistettavissa — linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

Ylen kyselyssä vain kaksi prosenttia vastaajista piti nykyistä kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallituspohjaa parhaana seuraavaksi. Luku on matala, mutta hallitusten suosio laskee vaalikauden puolivälissä tyypillisesti. Sipilän hallituksen yhdistetty kannatus putosi vaalien jälkeisestä 57 prosentista alle 40 prosenttiin jo 2017, ja Orpon hallituksen puolueiden yhteiskannatus on pysynyt alle 45 prosentissa koko kauden.fi.wikipedia.org

Kysely ei tuo esiin yhtä selkeää vaihtoehtoa. SDP-johtoinen punavihreä pohja sai eniten mainintoja (13 prosenttia), mutta sinipuna, vasemmistohallitus ja perussuomalaisten johtama oikeistohallitus saivat kukin noin 11–12 prosenttia. Vajaa puolet vastaajista ei osannut valita tai halusi jotain muuta kuin listatut vaihtoehdot. Tämä hajonta on linjassa sen kanssa, että oppositiopuolueet ovat vaalikauden puolivälissä vahvoilla ilman, että ne esittäisivät yhtä yhtenäistä hallituspohjaa.

Keskustan kannattajista suurempi osa halusi SDP:tä kuin kokoomusta kumppaniksi. Tämä näkyy punamultapohjan suosiosta keskustalaisten keskuudessa. Kokoomuksen kannattajista 38 prosenttia piti sinipunaa parhaana, mutta vain viisi prosenttia nykyistä pohjaa. Perussuomalaisten kannattajista 68 prosenttia halusi Riikka Purran johtamaa oikeistohallitusta.

Naiset kallistuivat SDP-johtoisille vaihtoehdoille, miehet oikeistohallituksille. Valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta kutsuu ilmiötä moderniksi sukupuolikuiluksi, joka näkyy Euroopassa laajemminkin ja korreloi koulutusjaon kanssa: korkeasti koulutetut naiset vasemmalle, matalammin koulutetut miehet oikealle. Eläkeikäiset painottivat SDP-johtoisia pohjiia, nuoremmat ikäryhmät hajautuivat enemmän.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus Ylen toimeksiannosta internet-paneelissa. Vastaajamäärät pienten puolueiden kannattajaryhmissä ovat pieniä, mikä heikentää niiden osuuksien vertailukelpoisuutta. Juttu ei kerro, miten vastaajat olisivat priorisoineet vaihtoehtoja, jos heiltä olisi kysytty suoraan pääministeripuoluetta tai tiettyjä suljettuja koalitioita.

Lähteet:

Tämän todellisuustarkistuksen on tuottanut tekoäly — eri malli kuin sivun analyysin. Malli: grok-4.3 · Analysoitu 24.8.2026 Miten tämä on tehty

Jaa:

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hallitusten yleinen epäsuosio vaalikauden puolivälissä puuttuu vertailukohdaksi. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, onko tulos poikkeuksellinen vai tavanomainen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva painotus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Välittää kuvaa kansalaisten kyllästymisestä nykyiseen hallitukseen.

Latautunut kieli

Käyttää vahvoja ilmauksia hallituksen tilasta.

Liioittelu / korostus

Korostaa hallituksen epäsuosiota otsikossa.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja kytkeytyy kyselyn tulosten tulkintaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kyselyn tulosta, mutta tulkinta on kärjistetty.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko kärjistää kyselyn tulokset hallituksen vastustamiseksi, vaikka kyse oli hallituspohjien vertailusta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'juuri kukaan' lataa otsikon korostamaan hallituksen hylkäämistä.

Kärjistys: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee poliittisia blokkeja, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kansan tahto -teema on läsnä kyselyn kautta, mutta se on raportoivaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi kyselytuloksia, ei kohdistu yksittäiseen henkilöön kritiikillä, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kyselytulosten osalta.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysi erotettu kyselydatasta.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on latautuneempi kuin kyselyn tulokset antavat ymmärtää.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Ylen omaan kyselyyn, mikä on tavanomainen uutisointitapa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota ja hallituksen vaihtoa toivovia: kyselyn tulokset esitetään korostetusti hallituksen epäsuosiona, mikä vahvistaa narratiivia hallituksen epäonnistumisesta.
Pelissä Nykyisen hallituspohjan jatkuvuus vs. uuden hallituspohjan muodostaminen. Juttu käsittelee pääosin edellisen epäsuosiota, jättäen vähemmälle huomiolle sen, että mikään vaihtoehtoinen hallituspohja ei nauti selkeää kansalaisten enemmistön tukea.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nykyhallituksen jatkon vastustaminen on itsestäänselvä ja merkittävä uutinen, jota ei tarvitse suhteuttaa hallitusten yleiseen epäsuosioon. ”Neljä vuotta oikeistolaisinta hallitusta sitten sotien riittää suomalaisille.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen epäsuosio esitetään passiivisena tilana, jossa vastuu hallituksen tilasta häivytetään. ”Hallituspuolueita arvioidaan suhteessa siihen, mitä on tapahtunut.”
Kuka saa äänen Asiantuntijaääni vahvistaa artikkelin valitsemaa kehystä hallituksen epäsuosiosta. ”– Kaivataan jotain uutta. Oppositio on aina vahvemmalla, vaikkei tarjoaisi ihan selkeää vaihtoehtoa, Kestilä-Kekkonen kiteyttää tilanteen.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kehystää kyselytulokset hallituksen laajamittaisena hylkäämisenä, vaikka varsinainen kysymys koski hallituspohjien paremmuusjärjestystä. Lukijalle välittyy kuva hallituksen poikkeuksellisesta epäsuosiosta, kun taas eri hallitusvaihtoehtojen hajanainen kannatus jää toissijaiseksi havainnoksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kyselyn tulos 'vain 2 % kannattaa nykyistä pohjaa' nostetaan otsikkoon, vaikka kyselyssä mikään muukaan vaihtoehto ei saanut merkittävää kannatusta — tämä valinta korostaa hallituksen heikkoutta enemmän kuin vaihtoehtojen vahvuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään hallituksen vastaisia ilmauksia.

9 Tilastokytkos 86/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
86/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan kyselydatan varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • hallituspohjien kannatuskyselyt 2026

Suositellut lähteet

  • Yle
  • Taloustutkimus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anders Adlercreutz laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nanna Särkkä muut analyysit →
Anders Adlercreutz Antti Kaikkonen Taloustutkimus Yle Elina Kestilä-Kekkonen Petteri Orpo politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • vaalit
  • hallitukset
  • puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Keskustan kannattajat haluavat mieluummin SDP:n [...1276 sanaa...] 24.8.2026 kello 16.00. Keskustele (380)

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →